HALLA JA YÖPAKKANEN.mp3
Halla ja yöpakkanen vilahtavat sääennusteissa syksy toisensa jälkeen, mutta moni käyttää termejä samasta ilmiöstä. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Oskari Rockas muistuttaa, että ero löytyy lämpötilan mittauskorkeudesta, ei pakkasen määrästä.
Hallasta puhutaan silloin, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle maanpinnan tasolla kasvustojen korkeudella. Yöpakkanen puolestaan tarkoittaa tilannetta, jossa pakkanen mitataan kahden metrin korkeudelta.
– Hallalla ja yöpakkasella on oikeastaan ero siinä, että molemmissa lämpötila laskee alle nollan asteen, mutta ero on siinä, millä korkeudella lämpötila laskee alle nollan, Rockas sanoo.
Sama ilmiö selittää myös syysaamut, jolloin auton laseja joutuu raaputtamaan, vaikka ulkolämpömittari näyttäisi plussalukemia. Kirkkaana ja tyynenä yönä lasipinta voi menettää lämpöä ympäristöään tehokkaammin ja jäähtyä ilmaa kylmemmäksi. Tällöin ilmankosteus voi jäätyä lasin pintaan.
Lämpötiloissa voi olla suuria eroja myös lyhyiden välimatkojen päässä. Kylmä ilma valuu herkästi notkelmiin ja alaville maille, kun taas rakennukset, puusto ja vesistöt voivat pitää ympäristöä lämpimämpänä. Siksi vanha sanonta hallan vaarasta alavilla mailla pitää meteorologin mukaan edelleen paikkansa.
Pohjois-Savossa järvet vaikuttavat syksyn säähän erityisen paljon. Vesistöt viilenevät hitaasti ja luovuttavat öisin lämpöä ympäristöönsä.
– Siellä voi olla useitakin asteita lämpimämpää siinä järven rannalla, Rockas kertoo.
Kuuntele koko haastattelu, jossa Oskari Rockas avaa tarkemmin syksyn sääilmiöitä ja kertoo kuinka voi itse ennustaa mahdollista hallayötä.
Savon Aallot ja Savon Sanomat ovat osa Keskisuomalainen-konsernia.