Helsingin poliisi on tutkinut epäiltyjä rikoksia, jotka liittyvät helsinkiläiseen katujengiin. Asiasta kerrottiin tänään tiedotustilaisuudessa Helsingin poliisilaitoksella.
Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2021–2022. Kyse on yli kymmenestä epäillystä rikoksesta, ja epäiltyinä on yhteensä 23 ihmistä.
Osa kokonaisuuteen kuuluvista rikosepäilyistä on siirtynyt syyteharkintaan jo aiemmin ja osa on käsitelty käräjäoikeudessa.
Parin viikon päästä syyteharkintaan siirtyy esitutkinta, jossa vangittuna on ollut yhteensä kuusi ihmistä. Helsinkiläisjengin johtohahmoksi epäilty 24-vuotias mies on vangittuna yhä.
Rikosnimikkeinä tutkinnassa on muun muassa törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu, tapon yritys, kaksi törkeää ryöstöä ja törkeitä huumausainerikoksia.
– Tutkinnan kohteena olleella jengillä on nimi, ja ryhmä leimautuu vahvasti yhteen alueeseen Helsingissä. Jengin jäsenet tekevät rikoksia yhdessä. He ihailevat ja esittelevät rikollista elämäntapaansa sosiaalisessa mediassa. Gangsta rap -musiikkia käytetään välineenä tarinankerronnassa. Tällaisesta jengirikollisuudesta on tullut uusi normaali Helsingissä, sanoo rikosylitarkastaja Markku Heinikari.
Poliisin mukaan rikosten kohteena ei ole ollut toinen katujengi, vaan uhrit ovat valikoituneet muilla perusteilla.
Uhrilta vaadittiin "katusakkoa"
Yksi epäilty rikos tapahtui keväällä 2022, kun helsinkiläisjengin 24-vuotiaan johtohahmon epäillään yrittäneen kiristää niin sanottua katusakkoa. Tutkinnanjohtaja Crista Granroth sanoo, että katusakossa oli kyse useiden tuhansien eurojen tekaistusta velasta.
Kun 26-vuotias kiristyksen kohde ei maksanut vaadittua rahasummaa, epäilty alkoi uhkailla tämän lähipiiriä väkivallalla. Epäilty oli välillä vangittuna toisen rikosepäilyn vuoksi, mutta Granrothin mukaan hän onnistui tutkintavankeudesta käsin, tiukoista yhteydenpitorajoituksista huolimatta, olemaan yhteydessä lähipiiriinsä ja sitä kautta antamaan ohjeita jengilleen. Epäilty on poliisin mukaan ilmeisesti käyttänyt toisen vangin vankiliittymää.
Granroth sanoo, että asiassa epäillään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua, sillä uhriin on ollut tarkoitus kohdistaa vakavaa väkivaltaa.
– Puhutaan ihan tappamisesta ja ampumisesta, Granroth sanoo.
Poliisi: Ihmiset pelkäävät puhua
Poliisi on kokonaisuuden tutkinnassa tehnyt koti- ja laite-etsintöjä, joissa paljastui huumausainerikoksia sekä muun muassa epäilty törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttömateriaaliin liittyviä rikoksia. Tutkinnassa on takavarikoitu esimerkiksi rynnäkkökivääri.
Epäillyissä kolmessa törkeässä huumausainerikoksessa on kyse kokaiinin, ekstaasin, amfetamiinin ja kannabiksen katukaupasta.
– Katukauppaa on määrissä, jotka menevät juuri törkeään huumausainerikokseen, Granroth sanoo.
Seksuaalirikosten tutkinnasta on vastannut toinen tutkinnanjohtaja, eikä Granroth kommentoi rikosepäilyä tarkemmin.
Kokonaisuudessa on epäilty myös oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista, ja Granroth sanoo, että osa ihmisistä on pelännyt puhua poliisille.
– Osa ihmisistä on sanonut, että se on turvallisuusuhka heille.
– On näkyvillä sellaista puhumattomuutta epäiltyjen, asianomistajien ja todistajien osalta. Se on huolestuttavaa.
Poliisiin kaksi uutta ryhmää
Helsingin poliisissa aloittaa kaksi uutta katujengirikollisuuden torjuntaan erikoistunutta ryhmää. Poliisille osoitettiin lisätalousarvioesityksessä 2,5 miljoonaa euroa muun muassa katujengirikollisuuden torjuntaan.
Ensimmäisen tutkintaryhmän tavoitteena on torjua katujengirikollisuutta pääkaupunkiseudulla. Toinen ryhmä perustetaan estämään uusien katujengien muodostumista ja purkamaan olemassa olevia jengejä.
Lokakuussa Helsingin poliisilaitos aloitti katujengeihin liittyvän koordinaatioryhmän.
Poliisin ennalta estävästä toiminnosta vastaava ylikomisario Jari Taponen sanoo, että nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla Helsingin poliisi aikoo kohdentaa ennaltaehkäisevää toimintaansa rikosaktiivisimpaan kymmenykseen. Aiempana pääkohderyhmänä on ollut niin sanottu väliryhmä eli nuoret, jotka tekevät jonkin verran rikoksia.
Katujengien muodostumista estämään perustetun ryhmän työhön kuuluu niin sanottu exit-toiminta, eli sen tarkoitus on auttaa ihmisiä irtautumaan jengeistä.
Mikä vaikuttaa siihen, että ihmiset lopettavat rikollisen toimintansa ja irtautuvat jengeistä?
– Luulen, että kyse on siitä, että joku puuttuu toimintaan ja löytyy jokin parempi vaihtoehto, Taponen sanoo.
– Jos ihminen haluaa irtautua jengistä, hänen täytyy ensin uskaltaa ottaa yhteyttä meihin ja meillä on oltava tarjottavana jotain muuta sisältöä elämään.