Kuluttajahinnat nousivat helmikuussa 8,8 prosenttia vuoden takaisesta. Tilastokeskus kertoo, että vielä tammikuussa inflaatio oli 8,4 prosenttia.
Tilastokeskus kertoo, että inflaation kiihtyminen tammikuusta helmikuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron ja kaukolämmön hinnan noususta.
Vuoden takaiseen verrattuna kuluttajahintoja nosti eniten sähkön hinnan, asuntolainojen keskikoron ja kulutusluottojen korkojen nousu. Inflaatiota kuitenkin hillitsi etenkin ei-korvattavien reseptilääkkeiden ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.
– Kuluttajahinnat kohoavat yhä reippaasti, mutta samalla velallisten korkokurimus on vasta alussa. Suomessa asuntovelallisen korko tarkistetaan tyypillisesti vuosittain, ja korkojen nousu heijastuu kuluttajien kukkaroille ja siten kuluttajahintaindeksiin viiveellä. Asuntolainojen korkomenojen kasvu on nyt kovinta kuluttajahintaindeksin historiassa, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) ekonomisti Juho Keskinen kommentoi inflaatiolukuja tiedotteessa.
Asuinkustannukset nousivat 11,7 prosenttia, mikä Hypon mukaan selittyy etenkin korkokustannusten nousulla ja viime vuotta kalliimmalla sähkön- ja lämmityspolttoaineiden hinnoilla. Asumismenot ovat kuluttajahintaindeksin suurin yksittäinen alaerä, ja ne muodostavat noin neljäsosan kokonaisindeksistä.
EKP:n koronnostojen arvioidaan jatkuvan
Tilastokeskus kertoo myös, että yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli helmikuussa 8,5 prosenttia. Tammikuussa se oli 8,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli helmikuussa 7,9 prosenttia. Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana muun muassa omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja tai ajoneuvoveroa.
– Yhdysvalloista kantautuneet uutiset Silicon Valley Bankin alasajosta johtivat markkinahermoiluun ja korko-odotukset laskivat uutisoinnin seurauksena nopeasti ja voimakkaasti. Epävarmuus korkojen tulevasta kehityksestä on kiistämättä kasvanut, mutta samalla inflaatio vaivaa yhä euroaluetta, Keskinen jatkaa.
Keskinen huomauttaa, että Suomessa energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio hellitti jo hieman tammikuussa, mutta euroalueella se on yhä jatkanut itsepintaista nousuaan. Hän arvioikin, että Euroopan keskuspankin koronnostot jatkuvat vielä. Ne vaikuttavat euromaiden talouksiin eri tavoin.
– Vaihtuvakorkoisten asuntolainojen Suomi kärsii nyt kiinteiden korkojen Keski-Eurooppaa enemmän. Samalla asuntomarkkinoiden tunnelmat ovat viilentyneet ennätyksellisesti ja laantunut kilpailu kodeista on parantanut ensiasunnon ostajien tilannetta. Mieluisan kodin löytyessä voikin nyt kokeilla rohkeasti kepillä jäätä selvästi totuttua alhaisemmalla tarjouksella.
Ruoka kallistui reippaasti vuodessa
Tilastokeskus julkisti samalla myös tarkempia tietoja helmikuun inflaatiosta hyödykeryhmittäin.
Niistä ainakin ruuan kallistuminen tuntuu kuluttajien kukkaroissa, sillä elintarvikkeissa ja alkoholittomissa juomissa hinnat olivat kohonneet kuluttajahintaindeksin mukaan reilut 16 prosenttia verrattuna viime vuoden helmikuuhun. Tammikuustakin hinnannousua oli kertynyt runsaat kaksi prosenttia. Ruokatuotteissa nousua vuoden takaisesta oli etenkin kypsytettyjen juustojen hinnoissa. Samoin pika- ja noutoruoka oli selvästi kallistunut.
Kuluttajahintaindeksistä selviää, että yli kymmenen prosenttia ovat vuositasolla kallistuneet myös ainakin asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet. Yli yhdeksän prosenttia hinnat ovat nousseet esimerkiksi kalusteissa ja kotitalouskoneissa, kun ravintoloiden ja hotellien kohdalla hinnan nousu jäi hieman tätä alhaisemmaksi.
Keskuskauppakamari kertoo, että ruuan ja alkoholittomien juomien hintojen nousu oli ennätyksellisen korkeaa vuositasolla mutta nousua oli tavanomaista enemmän myös edelliskuuhun verrattuna.
– Helmikuussa nähtiin edelleen huolestuttavan laaja-alaista hintojen kallistumista monissa hyödykeryhmissä niin tavaroissa kuin palveluissakin, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.
– Inflaation ennakoitu hidastuminen lähikuukausina perustuu siihen laskennalliseen tosiasiaan, että jatkossa vertailukohtana tulee olemaan jo valmiiksi kohonnut hintataso viime vuodelta, mikä jarruttaa hintojen nousutahtia. Inflaation hidastuminen ei siis tarkoita automaattisesti sitä, että hintapaineet olisivat poistuneet, vaan kuukausitasolla hinnat voivat yhä nousta.
Appelqvist arvioi, että turvallisen tasaista inflaatiota ei ole näköpiirissä vielä pitkiin aikoihin. Mihinkään hallitsemattomaan hintojen ja palkkojen syöksykierteeseen hän ei kuitenkaan usko.
– Yksi isoja talouden riskejä on mahdollisuus ennakoitua rajummasta rahapolitiikan kiristymisestä, jos kuluttajahintojen nousua ei muuten saada kuriin. Jos korot nousevat odotuksia enemmän, saattaa edessä olla myös odotuksia syvempi tai pidempi taantuma, sanoo Appelqvist.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 11.32: Aiemmassa uutisen väliotsikossa Euroopan keskuspankki oli virheellisesti lyhennetty EK:ksi, kun oikea lyhenne on EKP.