Viron pääministerin Kaja Kallaksen mukaan päätös hallitusneuvottelujen aloittamisesta tehdään lähipäivinä. Kallaksen johtama reformipuolue vahvisti eilisissä vaaleissa asemiaan Viron parlamentin riigikogun suurimpana puolueena.
Reformipuolueen johto oli maanantaina koolla pohtimassa vaalitulosta. Kallaksen mukaan tulevan hallituksen pohjaksi on tarjolla kaikkiaan neljä mahdollista kahden tai kolmen puolueen koalitiota.
Kallas kertoi olevansa viipymättä yhteydessä muiden puolueiden johtajiin, minkä jälkeen reformipuolueen johto kokoontuu uudestaan päättämään siitä, kenen kanssa neuvottelut aloitetaan. Kallas arvioi tämän tapahtuvan tiistaina tai keskiviikkona.
Uuden hallituksen muodostajan nimittävä Viron presidentti Alar Karis kehotti aiemmin riigikoguun yltäneitä puolueita aloittamaan pikaisesti neuvottelut vahvan koalitiohallituksen kokoamiseksi.
– Toiveeni on, ettei aikaa mene hukkaan. Nykyinen tilanne ei suosi pitkää epävarmuuden ajanjaksoa laukkujaan pakkailevan väistyvän hallituksen ja tulevan koalition aloittelemisen välillä, Karis sanoo tiedotteessa.
Hän esittää samalla toiveen, ettei yksikään puolue viivyttäisi tulosten julkistamista keinotekoisesti.
"Liberaali vallankaappaus" vaalivilpillä
Karis kertoi myös tapaavansa lähipäivinä kaikkien parlamenttiin valittujen puolueiden puheenjohtajat.
Kallaksen mukaan tarjolla on neljä hallitusvaihtoehtoa: nykyisen reformipuolueen, sosiaalidemokraattien ja isänmaa-puolueen lisäksi reformipuolueen ja keskustapuolueen koalitio tai reformipuolueen ja Eesti 200 -puolueen hallitus yhdessä joko isänmaan tai sosiaalidemokraattien kanssa.
Periaatteessa hallitukseen mahtuisi myös neljä puoluetta, mutta näin suurta koalitiota Kallas ei pidä tarkoituksenmukaisena.
Ainoastaan kansalliskonservatiivinen Ekre on reformipuolueen laskuissa suljettu hallituskaavailuiden ulkopuolelle. Ekren puheenjohtaja Martin Helme sanoi vaalituloksen selvittyä, ettei puolue pidä tulosta oikeana ja aikoo haastaa sen oikeudessa. Helmen mukaan Ekre ei luota Virossa laajasti käytettyyn sähköiseen äänestämiseen.
Helmen mukaan sähköisesti annetut äänet pitäisi laskea uudestaan niin, että niiden alkuerä voidaan todistaa. Muussa tapauksessa puolue tulkitsee maassa tapahtuneen massiivista vaalivilppiä.
– Jos näin on, Virossa tapahtui viime yönä liberaali vallankaappaus, Helme sanoi BNS:n mukaan.
Kallas sai viitisen prosenttia koko maan äänistä
Viron parlamenttivaalien ehdoton ääniharava oli pääministeri Kallas. Hän sai lähes 32 000 ääntä, mikä oli hieman yli viisi prosenttia kaikista annetuista äänistä.
ERR:n mukaan Kallaksen äänisaalis on historiallisen suuri virolaispoliitikkojen keskuudessa.
Suomalainen pääministerikollega Sanna Marin (sd.) onnitteli Kallasta maanantaiaamuna.
– Lämpimät onnittelut pääministeri Kaja Kallakselle menestyksestäsi Viron parlamenttivaaleissa, Marin sanoi Twitter-tilillään julkaistussa viestissä.
– Odotan innolla läheisen yhteistyömme jatkamista EU-asioissa, Nato- ja turvallisuuspolitiikassa sekä Ukrainan tukemme kanssa.
Kaiken kaikkiaan runsaat 610 000 ihmistä äänesti Viron vaaleissa. Heistä yli puolet antoi äänensä verkossa. Äänestysvilkkaus oli korkein, mitä Virossa on nähty itsenäisyyden palauttamisen jälkeen.
Turvallisuuspolitiikka on reformipuolueen alaa
Apulaisprofessori Tonis Saartsin mukaan Viron parlamenttivaalien tuloksen voi tiivistää toteamukseen, että reformipuolueen lisäksi koko Viron liberaali puoluekenttä menestyi odotuksia paremmin. Kansalliskonservatiivinen Ekre sen sijaan sortui pahoihin virheisiin, Saarts Tallinnan yliopistosta sanoo STT:lle.
– Kansainvälinen turvallisuustilanne, sota Ukrainassa ja Venäjän uhka olivat tässä merkittäviä tekijöitä. Reformipuolue on omistanut nämä teemat politiikassa jo pitkän aikaa, Saarts taustoittaa.
Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, ettei Viroon ole seuraavienkaan neljän vuoden aikana mahdollista muodostaa hallitusta ilman reformipuoluetta. Näin ollen Kallaksen jatkokaudesta pääministerinä ei ole käytännössä mitään epäilystä.
Alustavien vaalitulosten mukaan reformipuolue sekä vaalien suurin voittaja Eesti 200 -puolue saisivat 101-paikkaiseen riigikoguun pienimmän mahdollisen enemmistön eli 51 paikkaa. Saartsin mukaan tämä ei kuitenkaan riitä vakaan hallituksen muodostamiseen tai kaikkien valiokuntapaikkojen täyttämiseen.
– Toimivien koalitioiden alaraja on siinä 53:n tai 54 kansanedustajan paikkeilla, Saarts kertoo.
Eesti 200 söi kannatusta pääministeripuolueelta
Vaikka reformipuolue ja Eesti 200 ovat aatteellisesti lähellä tosiaan, Saartsin mukaan Eesti 200 ilmeisesti sai paljon ääniä juuri reformipuolueen entisiltä kannattajilta. Molempien kannattajakunnasta löytyy kaupunkilaista, nuorta ja keskimääräisesti paremmin toimeentulevaa väkeä.
– Hallitusyhteistyön ongelmaksi saattaa nousta se, että reformipuolueessa epäillään, että uusi Eesti 200 -puolue ei ehkä pysty pitämään rivejään kurissa hallituksessa. Puolueessa on paljon uusia jäseniä, joista monet eivät ole kovin poliittisesti kokeneita, Saarts kertoo.
Eesti 200:n riveissä oli ehdolla myös suomalaistaustainen liikemies Joakim Helenius, joka ei kuitenkaan päässyt läpi. Helenius sanoi Helsingin Sanomissa ennen vaaleja, ettei häntä ei kiinnostanut niinkään kansanedustajan pesti kuin mahdollisuus nousta hallitukseen valtiovarainministeriksi.
Saartsin mukaan Heleniuksen toive saattaa jäädä haaveeksi.
– Valtiovarainministerin tehtävä on hallituksessa hyvin tärkeä, ja yleensä reformipuolue on varannut salkun lähes aina itselleen, Saarts kertoo.
Ekren vaaliteemat Ukrainasta ja taloudesta epäonnistuivat
Vaalituloksen kyseenalaistaneen Ekren suurin virhe oli Saartsin mukaan kampanjointi Ukrainan aseapua ja ukrainalaisten pakolaisten maahantuloa vastaan. Lisäksi juuri vaalien alla levisi tietoja Wagner-palkkasoturiryhmän yrityksistä vaikuttaa Viron politiikkaan Ekren kautta.
– Konservatiiviset ja kansallismieliset äänestäjät saattoivat tulla näistä toisiin ajatuksiin, Saarts epäilee.
Lisäksi Ekre teki virheen yrittämällä nostaa sosioekonomiset ja valtiontalouden asiat vaaliteemaksi. Näillä alueilla puolue ei ole koskaan ollut Saartsin mukaan omimmillaan. Puolue ajautui vaalien alla myös sanaharkkaan Viron asevoimien komentajan, kenraaliluutnantti Martin Heremin kanssa.
– He alkoivat improvisoida aika paljon vaalikampanjan loppuvaiheessa, Saarts kertoo.
Hän ei usko, että Ekren väitteet vaalien varastamisesta tai väärentämisestä uppoavat kovin hyvin virolaisiin. Silti puolue jatkanee niiden toistamista, Saarts ennustaa.