Puolustusvoimien ja EU:n sotilasesikunnan entistä tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia vastaan on nostettu syyte törkeästä palvelusrikoksesta vuosina 2005–2016.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo STT:lle, että epäillyn hallusta löytyi huomattava määrä salassa pidettävää ja jopa korkeimman turvaluokituksen materiaalia.
– Asia tuli tutkintaan Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun tutkinnan yhteydessä. Kun poliisi suoritti etsintöjä, havaittiin, että epäillyn hallussa oli oikeinkin huomattava määrä salassa pidettävää ja jopa korkeimmilla turvaluokituksilla varustettua tietoa. Se on käsittääkseni hyvin saatu poliisin haltuun tutkinnan aikana.
Rappen mukaan syytteessä ei niinkään ole kyse aineiston sisällöstä, vaan siitä, miten sitä on säilytetty.
– Rikosepäily koskee, sitä, että aineistoa on säilytetty säännösten ja määräysten vastaisesti. Esitutkinnassa päädyttiin siihen, että tästä laajasta aineistosta haravoitiin riittävän suuri määrä asiakirjakohtaista aineistoa, ja nähtiin, että se on todella turvaluokiteltua aineistoa. Aineistoa oli lukuisilla erilaisilla tallennusalustoilla.
Rappe ei vielä kommentoi, mikä on ollut syy materiaalin hallussapitoon.
– Tiettyjä näkemyksiä on, mutta en lähde sitä tässä tarkemmin kommentoimaan. Nämä ovat oikeudenkäynnissä selvitettäviä asioita.
Alafuzoff on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Rikoslain mukaan palvelusrikos on törkeä, jos siinä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, pyritään aiheuttamaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai rikos on tehty erityisen vastuunalaista tehtävää suoritettaessa. Törkeästä palvelusrikoksesta tuomitaan vankeutta enintään neljä vuotta.
Paljastuminen liittyy HS:n Viestikoekeskus-uutisointiin
Alafuzoff aloitti toukokuun 2005 alussa Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä. Hän nousi Puolustusvoimien tiedustelupäälliköksi vuonna 2007, ja vuonna 2013 hän siirtyi EU:n sotilastiedustelun johtoon. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Alafuzoffin epäillyn rikoksen paljastuminen liittyy Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottuun artikkelisarjaan. Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi lehden toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, koska oikeuden mukaan artikkelissa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Apulaisvaltakunnansyyttäjän viime joulukuisen päätöksen mukaan tietovuotoepäily liittyi tilanteeseen, jossa toimittaja haastatteli Alafuzoffia Brysselissä joulukuussa 2014. Tilanteessa mukana ollut todistaja on kertonut antaneensa toimittajalle Alafuzoffilta saamansa muistitikun, jolle toimittajan muistiinpanot tallennettiin.
– Todistajan mukaan muistitikulla ei ollut näkynyt tiedostoja, kun toimittaja oli saanut sen käyttöönsä. Muistitikulta voi kuitenkin olla palautettavissa siitä aiemmin poistettuja tiedostoja, päätöksessä sanotaan.
Rappe rajoitti Alafuzoffia koskevan tutkinnan tältä osin. Hän katsoi, ettei turvallisuussalaisuuden tahallisesta paljastamisesta olisi saatu näyttöä. Tuottamuksellisen, eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon, syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.
Sotilastiedustelun asiakirjoja ei olisi pitänyt enää olla hallussa
HS:n joulukuussa 2014 julkaisemassa Alafuzoffin haastattelussa kerrotaan, kuinka HS:n toimittaja joutui turvajärjestelyjen vuoksi jättämään kaikki tallentavat laitteensa säilöön haastattelun ajaksi, mutta sai muistiinpanojen tekemistä varten käyttöönsä kannettavan tietokoneen. Jutussa ei sanota, miten toimittaja sai muistiinpanot mukaansa ja käytettiinkö muistitikkua mahdollisesti siihen.
STT:n tiedossa ei ole tarkempaa tapahtumakulkua, eikä sitä, epäiltiinkö Alafuzoffin luovuttaneen salassa pidettävää aineistoa tarkoituksella vai vahingossa. Sen jälkeen kun Alafuzoff siirtyi EU:n tiedustelupäälliköksi, hänellä ei olisi saanut olla Suomen sotilastiedustelulle kuuluneita asiakirjoja.
Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland on STT:n enemmistöomistaja.