Yli puolella suomalaisista oli hybridi-immuniteettia koronavirusta vastaan vuoden 2022 loppuun mennessä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.
Hybridi-immuniteetti muodostuu rokottamisen ja koronatartunnan yhteisvaikutuksena. Se tuottaa pitkäaikaista, korkeaa suojaa vakavaa tautia vastaan.
Tutkimuksen mukaan koronatartunnasta kertovia vasta-aineita oli keskimäärin alle seitsemällä prosentilla tutkimushenkilöistä vuoden 2021 loppuun asti. Vuoden 2022 tammi–maaliskuun aikana vasta-aineiden esiintyvyys nousi 31 prosenttiin ja loka–joulukuun aikana 54 prosenttiin.
– Suomessa koronatartunnat lähtivät nousuun vasta siinä vaiheessa, kun nuorten ja aikuisten rokotuskattavuus oli jo korkea. Vaikka rokotteilla ei ole juurikaan pystytty ehkäisemään uusien varianttien aiheuttamia tartuntoja, niillä on saatu suurelle osalle väestöstä aikaiseksi suojaa vakavaa tautia vastaan. Tartunnat vahvistavat suojaa vakavaa tautia vastaan entisestään, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin sanoo tiedotteessa.
Nuorilla aikuisilla ikääntyneitä parempi suoja
Tartunnasta kertovia vasta-aineita oli eniten nuorimpien aikuisten ikäryhmissä vuoden 2022 huhti–kesäkuusta eteenpäin.
Esimerkiksi loka–joulukuussa 2022 tutkimukseen osallistuneista 18–29-vuotiaista 71 prosentilla oli koronatartunnasta kertovia vasta-aineita ja 65 vuotta täyttäneistä 40 prosentilla.
Lasten osalta viimeisin arvio on elokuulta 2022, jolloin koronatartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi lähes 80 prosentilta alle 12-vuotiaista ja hieman yli 80 prosentilta 12–17-vuotiaista.
Tutkimuksen avulla on voitu arvioida koronavirustartuntojen esiintymistä väestössä riippumatta siitä, kuinka suuri osuus niistä oli todettu tartuntatautirekisteriin ilmoitetuilla koronavirustesteillä.
Tutkimukseen kutsuttiin satunnaisesti valittuja 18–85-vuotiaita aikuisia. Tutkimusta varten kerättiin verinäytteitä lähes 9 800 ihmiseltä.
THL on seurannut koronavirustartunnan seurauksena muodostuvien vasta-aineiden esiintymistä väestössä huhtikuusta 2020 alkaen.