Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoo Ylen Ykkösaamussa, että SDP on valmis luomaan myös uusia veromuotoja sinne, missä aggressiivinen verotoiminta on mahdollista. Marin antoi esimerkeiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen ja arvonnousuveron.
Lisäksi SDP on Marinin mukaan valmis nostamaan erittäin suurten perintöjen verotusta. Hänen mukaansa Suomen verotuksessa voidaan tehdä paljonkin ilman, että se osuu pieni- ja keskituloisten tai pienten ja keskisuurten yritysten arkeen.
Marin sanoi, että puolue on peräänkuuluttanut verotuksen porsaanreikien tukkimista.
– Meillä on verotuksessa paljon sellaista tehtävää, joka ei suinkaan osu pieni- ja keskituloisten ihmisten tai pieni- ja keskisuurien yritysten arkeen. Me emme halua työn tai yrittämisen verotusta kiristää, vaan kohdistaa näitä toimia sinne, missä on tällä hetkellä aukkoja, Marin sanoo.
Hänen mukaansa veroaste voi kokonaisuudessaan nousta, mutta siten, että verotuksen kautta tuloja haettaisiin nimenomaan omaisuuden verotuksesta.
Marin sanoi, että hänen mainitsemillaan toimilla voi kerätä merkittävästikin rahaa.
– Se riippuu siitä, millä tavalla ne toteutetaan. Esimerkiksi on arvioitu, että arvonnousuverolla voi kerätä 50–100 miljoonaa, mutta voi vaihdella vuosittainkin, mikä tuotto on.
Esimerkiksi Tanskassa verotus on kireämpää kuin Suomessa.
– Jos meillä olisi Tanskan, toisen Pohjoismaan, verotus, meidän julkinen taloutemme olisi lähes tasapainossa, hän sanoo.
"Emme elä maassa, jossa saamelaisten oikeuksia kunnioitetaan"
Saamelaiskäräjälakia ei saatu vielä tälläkään hallituskaudella uudistettua. Perjantaina eduskunnan perustuslakivaliokunta tuli äänestyksen jälkeen siihen lopputulokseen, ettei mietintöä ehditä laatia asianmukaisesti annetussa ajassa.
Perustuslakivaliokunnalla oli perjantaina kello 13:een asti aikaa rukata mietintö valmiiksi. Hallitus oli antanut riitaisan esityksensä laista eduskunnalle marraskuun lopussa. Jo tuolloin keskusta vastusti saamelaiskäräjälakia.
Marin sanoi olevansa erittäin surullinen siitä, ettei asiaa saatu vietyä eteenpäin. Marinin mukaan mietinnön tekemiselle ei olisi pitänyt olla mitään estettä.
– Me emme tällä hetkellä elä sellaisessa maassa, jossa saamelaisten oikeuksia kunnioitetaan riittävästi. Totta kai toivon, että tämä olisi saatu tehtyä, Marin sanoo.
Hänen mukaansa lakia valmisteltiin huolellisesti oikeusministeriössä saamelaiskäräjien edustajien kanssa. Myös saamelaiskäräjät oli valmis hyväksymään lakiesityksen.
Perustuslakivaliokunnassa äänet jakaantuivat siten, että SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP olivat sen kannalla, että mietintö olisi laadittu. Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta olivat sitä mieltä, että ei.
Valiokunnan varajäsen, hallituspuolue keskustan kansanedustaja Markus Lohi esitti valiokunnassa, ettei valiokunnalla ole edellytyksiä laatia asiasta mietintöä. Tämä kanta myös voitti valiokunnassa.
Marin ei tiedä, miksi SDP:n kansanedustajia oli poissa
Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että SDP:n kansanedustajien poissaolot saattoivat ratkaista lain kohtalon valiokunnassa. SDP:n Tuula Väätäisen tilalla kokouksessa oli keskustan Lohi, koska sekä Väätäinen että SDP:n varaedustajat Johannes Koskinen ja Merja Mäkisalo-Ropponen olivat estyneitä. Sen vuoksi kokoukseen pääsi toiseksi suurimman hallitusryhmän varaedustaja eli Lohi.
Marin sanoo, ettei tiedä miksi SDP:n kansanedustaja ja tämän varajäsen eivät olleet paikalla.
– Tämä kaatui keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten äänillä. Sosiaalidemokraatit olivat sen puolesta, että laki olisi viety läpi.
Etenkin kokoomuslaiset ovat puolestaan arvostelleet Marinia ja muuta hallitusta siitä, että esitys tuotiin eduskuntaan liian myöhään.