Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä on puolueilta oikea ratkaisu, että lakiesitys Suomen liittymisestä Natoon pyritään käsittelemään eduskunnassa jo tällä vaalikaudella. Marin kommentoi asiaa pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kertoi perjantaina, että valiokunnassa on yhteinen näkemys siitä, miten Nato-lainsäädännön aikataulun kanssa toimitaan.
Useat puolueet ovat sanoneet kannattavansa sitä, että Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö tehdään valmiiksi tällä vaalikaudella niin sanotusti pöytälaatikkoon.
– Sitten kun ratifioinnit kaikissa maissa on tehty, ei mene kuin joitakin tunteja, kun me liitymme Naton jäseneksi. On hyvä, että (Suomessa) tämä prosessi tehdään etukäteisesti, Marin sanoi Ylellä.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä sotilasliitossa. Marinin mukaan on Turkin ja Unkarin käsissä, millä tavalla ne ratifioivat jäsenyydet.
– Olemme kertoneet hyvin suoraan, että meidän tahtomme on, että nämä käsiteltäisiin samanaikaisesti ja Suomi ja Ruotsi liittyisivät samanaikaisesti Naton jäseniksi.
Marin totesi maiden jakavan saman turvallisuusympäristön. Hänen mukaansa olisi Naton puolustussuunnittelun kannalta ongelmallista, jos Suomi liittyisi jäseneksi ja Ruotsi jäisi ikään kuin Naton eteiseen.
Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ovat hiljattain kertoneet uskovansa, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä heinäkuussa Vilnassa järjestettävään sotilasliiton huippukokoukseen mennessä.
Marin ei ottanut Ylellä kantaa kysymykseen siitä, mihin tällainen toiveikkuus Nato-aikataulusta perustuu. Hänen mielestään voi huokaista helpotuksesta vasta sitten, kun puuttuvat ratifioinnit on tehty ja molemmat maat ovat Naton jäseniä.
– Itse huokaisen helpotuksesta vasta siinä vaiheessa, kun tämä prosessi on valmis, Marin sanoi.
Tukea Kallaksen ajatukselle aseavusta
Marin kertoi tukevansa Viron pääministerin Kaja Kallaksen ajatusta siitä, että EU-maat voisivat yhdessä hankkia puolustusmateriaalia Ukrainalle.
Kallas ehdotti kuluneella viikolla EU-huippukokouksessa Brysselissä, että Ukrainan aseavun kohdalla voisi käyttää samantyyppistä mallia kuin koronarokotteiden hankinnoissa.
Ajatuksena on, että EU-maat antaisivat rahat ja komissio hoitaisi puolustusmateriaalin hankinnat. Sen jälkeen puolustusmateriaali lähetettäisiin suoraan Ukrainaan. Näin voitaisiin Kallaksen mukaan vauhdittaa asetoimituksia Ukrainalle.
Kallas myös sanoi, että EU-maiden tulisi antaa Euroopan puolustusteollisuudelle selkeä viesti tuotannon lisäämisestä.
Marin kertoi ehdottomasti kannattavansa sitä, että Euroopassa olisi nykyistä vahvempaa puolustusmateriaalituotantoa.
Hänen mukaansa eurooppalaista puolustustuotantoa täytyy vauhdittaa Ukrainan sodan vuoksi ja myös siksi, että Euroopan pitää vahvistaa omaa puolustustaan.
– Meidän pitää keskustella näistä yhteisistä ratkaisuista, ja itse tuin tuota ajattelua, jonka Viron pääministeri esitti, Marin sanoi Ylellä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä on puolueilta oikea ratkaisu, että lakiesitys Suomen liittymisestä Natoon pyritään käsittelemään eduskunnassa jo tällä vaalikaudella. Marin kommentoi asiaa pääministerin haastattelutunnilla Ylen Radio Suomessa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kertoi perjantaina, että valiokunnassa on yhteinen näkemys siitä, miten Nato-lainsäädännön aikataulun kanssa toimitaan.
Useat puolueet ovat sanoneet kannattavansa sitä, että Suomen kansallinen Nato-lainsäädäntö tehdään valmiiksi tällä vaalikaudella niin sanotusti pöytälaatikkoon.
– Sitten kun ratifioinnit kaikissa maissa on tehty, ei mene kuin joitakin tunteja, kun me liitymme Naton jäseneksi. On hyvä, että (Suomessa) tämä prosessi tehdään etukäteisesti, Marin sanoi Ylellä.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä sotilasliitossa. Marinin mukaan on Turkin ja Unkarin käsissä, millä tavalla ne ratifioivat jäsenyydet.
– Olemme kertoneet hyvin suoraan, että meidän tahtomme on, että nämä käsiteltäisiin samanaikaisesti ja Suomi ja Ruotsi liittyisivät samanaikaisesti Naton jäseniksi.
Marin sanoi maiden jakavan saman turvallisuusympäristön. Hänen mukaansa olisi Naton puolustussuunnittelun kannalta ongelmallista, jos Suomi liittyisi jäseneksi ja Ruotsi jäisi ikään kuin Naton eteiseen.
Presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ovat hiljattain kertoneet uskovansa, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä heinäkuussa Vilnassa järjestettävään sotilasliiton huippukokoukseen mennessä.
Marin ei ottanut Ylellä kantaa kysymykseen siitä, mihin tällainen toiveikkuus Nato-aikataulusta perustuu. Hänen mielestään voi huokaista helpotuksesta vasta sitten, kun puuttuvat ratifioinnit on tehty ja molemmat maat ovat Naton jäseniä.
– Itse huokaisen helpotuksesta vasta siinä vaiheessa, kun tämä prosessi on valmis, Marin sanoi.
Marin kommentoi Lintilän Whatsapp-kohua
Pääministeri Marin sanoo, ettei ole keskustellut elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.)kanssa tämän Whatsapp-tilin mahdollisesta kaappauksesta. Marin kertoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa tapauksesta.
Lintilä on kertonut, että hänen Whatsapp-tililtään lähetettiin torstaina viesti, jota hän ei ole itse voinut lähettää. Lehtitietojen mukaan tililtä lähetettiin Marinia ja kansanedustaja Matias Mäkystä pilkkaava, muokattu valokuva.
Marin kertoi, ettei hän ole käynyt läpi uusia ohjeistuksia ministerien puhelinten käytöstä Lintilän tapauksen vuoksi.
– Todennäköisesti jatkotutkimuksissa selviää, mitä on tapahtunut. Ei ainakaan minulla ole tietoa, että kenenkään muiden tileille olisi murtauduttu, Marin sanoi.
Hän arveli, että meemien lähettely poliitikoilta toisille on melko tavanomaista.
– Varmasti erilaisissa ryhmissä erilaisia viestejä lähetellään, ja myös meemejä ja humoristisia sellaisia. En minä niihin kovin kummoisesti osaa suhtautua.
Hän kertoi kysyttäessä, että on elämänsä aikana lähettänyt meemejä "useitakin, ja oikein hauskojakin".
Viesti lähetettiin Lintilän eduskuntanumerosta
Lintilän mukaan tapaus tuli hänen tietoonsa, kun hänen erityisavustajansa kysyi torstaina illalla, oliko hän lähettänyt kyseisen viestin.
Kuva oli lähetetty Lintilän eduskuntanumerosta, joten eduskunnan turvallisuuspalveluissa selvitetään asiaa. Lintilä on sanonut olleensa viestin lähettämisen aikaan illallisella, jossa hänellä ei ollut kyseistä puhelnta mukana.
Lintilä toisti lauantaina Keskipohjanmaa-lehdelle, ettei hän ole voinut lähettää viestiä.
– Paljon vähemmällähän minä olisin päässyt, jos olisin sanonut, että "joo, olen vahingossa lähettänyt", mutta silloin olisi jäänyt tarkistamatta tietoturvapuoli, joka on tässä aika tärkeä, hän sanoi.
Lintilä kertoi lehdelle, ettei muilla ole luvallista pääsyä hänen Whatsapp-tililleen.