Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) kannattaa ajatusta siitä, että Nato-jäsenyyttä koskeva lainsäädäntö käsitellään valmiiksi nykyisen eduskunnan aikana.
Häkkäsen mukaan asia voidaan käsitellä loppuun ennen puuttuvia ratifiointeja. Unkari ja Turkki eivät ole hyväksyneet Natoon viime vuonna hakeneita Ruotsia ja Suomea jäseneksi.
Häkkänen perustelee asiaa vaikealla kansainvälisellä tilanteella. Hänen mukaansa Nato-jäsenyyden toteuttamiseen ei tulisi tuoda kotimaisella lakiprosessilla ylimääräisiä hidasteita.
– Jos tämä eduskunta on tätä asiaa käsitellyt yhdeksän kuukautta ja asia on päivänselvä kansalaisten kannatuksen, presidentin, hallituksen ja eduskunnan osalta, niin pitäisi olla erittäin painavia syitä, että asia siirrettäisiin seuraavalle eduskunnalle. En näe tällaisia perusteita. Selvää asiaa ei kannata ryhtyä monimutkaistamaan.
Vanhanen: Turkki muuttanut asetelmaa
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on kutsunut eduskuntaryhmät keskustelemaan aikataulusta huomenna perjantaina.
Asian käsittely on puhututtanut siitä asti, kun hallitus antoi liittymistä koskevan lakiesityksen eduskunnalle joulukuun alussa. Vanhanen ehdotti tuolloin, että eduskunta odottaisi puuttuvia ratifiointeja ennen kuin se käsittelee asian osaltaan valmiiksi. Vanhanen perusteli asiaa sillä, ettei eduskunta valmistele lakeja ennalta pöytälaatikkoon.
Nyt Vanhanen sanoo, että tilanne näytti tuolloin selkeämmältä.
– Turkin toiminta on tätä asetelmaa muuttanut hyvin paljon. Siksi on tärkeää, että eduskunta selkeyttää Suomen jatkoaskeleita, Vanhanen sanoi STT:lle torstaina.
Lakiesitykseen ovat ottaneet kantaa useat eduskunnan valiokunnat. Asia vaatii vielä ulkoasiainvaliokunnan laatiman mietinnön, jonka pohjalta eduskunnan täysistunto äänestää lakiesityksestä.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) on tammikuussa esittänyt, että eduskunta jäisi odottamaan puuttuvia ratifointeja, jotta se voisi tarvittaessa ottaa kantaa prosessin aikana mahdollisesti tapahtuviin asioihin.
Toisaalta hän on tällä viikolla epäillyt sen tarkoituksenmukaisuutta, että uusi eduskunta haluaisi vielä perehtyä asiaan.
– Se voisi johtaa eduskuntavaalien ympärillä opportunistiseen keskusteluun ja sitä kautta kaikenlaisiin provokaatioihin, Halla-aho sanoi tiistaina.
Odottaminen voisi tarkoittaa sitä, että asia siirtyy seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi, jos puuttuvia ratifiointeja ei saada ennen sitä. Toisin kuin useimmat lakiesitykset, kansainvälisenä sopimuksena Nato-esitys ei raukeaisi eduskunnassa vaalien myötä.
Vaikka eduskunta ja presidentti hyväksyisivät lakiesityksen, Suomesta ei voi tulla Naton täysjäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden.
Ruotsi-kytkös voitaisiin säilyttää
Häkkänen kiistää ajatuksen, että kotimaan päätöksenteolla Suomi irtaantuisi Ruotsin tahdista.
Hänen mukaansa asiaa voidaan koordinoida vielä siinä vaiheessa kansainvälisesti, kun Naton pääsihteeri viimeisten ratifiointien jälkeen kutsuu Suomen muodollisesti jäseneksi.
– Mitään niin painavia perusteita ei tällä hetkellä ole, että tämä prosessi pitäisi eriyttää. Nyt tähdätään kesän Vilnan huippukokoukseen, jonka jälkeen on uuden tilannearvion paikka.
Eduskunnan jälkeen lakiesitys saa lopullisen hyväksynnän tasavallan presidentiltä, minkä jälkeen asiakirja toimitetaan Yhdysvaltoihin talletettavaksi.
Häkkänen on Nato-jäsenyyttä kauan kannattaneen kokoomuksen varapuheenjohtaja. Hänen mukaansa puolueen eduskuntaryhmällä ei ole asiasta vielä virallista kantaa, mutta asiasta on "selvä yleinen henki".
– Asiasta on käyty useasti keskusteluja, Häkkänen sanoo.
Pääministeri Marin: Puolueväki tietää kantani
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) kommentoi lainsäädännön edistämisasiaa lyhyesti, kun hän saapui EU-maiden poliittisten johtajien huippukokoukseen Brysselissä. Marin sanoi, että ei aio kertoa ennen huomista julkisuuteen kantaansa siitä, pitäisikö Nato-jäsenyytä koskeva lainsäädäntö käsitellä valmiiksi nykyisen eduskunnan aikana.
Marinin mukaan hänen puolueväellään kanta on tiedossa, mutta pääministerinä hän ei halua kertoa sitä ennen yhteistä keskustelua muiden puolueiden kanssa.
– Tämä on eduskunnan käsissä. Ymmärtänette, että pääministerinä käteni ovat hieman sidotummat kommentoimaan näitä asioita julkisuudessa, koska haluan myös antaa eduskunnalle sen tilan itse päättää omasta käsittelystänsä, omasta käsittelyaikataulusta. Mutta totta kai meidänkin puolueella tähän on oma linjamme, ja me kerromme sen yhdessä muille puolueille sitten, kun kokoonnumme huomenna, Marin sanoi.
Puolustusministeri Savola haluaisi Nato-päätöksen tällä vaalikaudella, ulkoministeri Haavisto ei ota kantaa
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) sanoo pitävänsä hyvänä, että Nato-jäsenyydestä päätettäisiin eduskunnassa tällä vaalikaudella.
– On tietysti hyvä, jos Suomessa on asiat mahdollisimman pitkälle päätettyjä, ja minun mielestäni on ihan hyvä, jos ne päätökset saadaan vielä tämän eduskunnan aikana tehtyä, hän sanoi toimittajille eduskunnassa torstaina.
Hänen mukaansa siitä ei olisi haittaa, että asia käsiteltäisiin ripeästi, mutta korostaa, että päätös on eduskunnan käsissä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei ota kantaa siihen, pitäisikö Nato-päätös nuijia eduskunnassa jo tällä vaalikaudella. Hän sanoo kertoneensa näkemyksensä niille, jotka asiaa pohtivat.
– Tämä on eduskunnan käsissä tällä hetkellä, ja eduskunta siinä tekee lopullisen päätöksen. Hallitus on esityksensä tehnyt, Haavisto sanoi toimittajille eduskunnassa.
Haavisto sanoo, että asiassa on erilaisia näkökohtia. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä, että kotimainen päätöksenteko on riittävän nopeaa sitten, jos ratifioinnit lähtevät liikkeelle.
-----
STT työryhmä: Ilkka Hemmilä, Mikko Gustafsson, Viivi Salminen, Saila Kiuttu, Sanna Nikula