Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) käy tänään Baltiassa keskusteluja Suomen Nato-prosessista ja Venäjän käymästä hyökkäyssodasta Ukrainassa. Haavisto vierailee päivän aikana sekä Virossa että Latviassa.
Haavisto tapaa Tallinnassa Viron presidentin Alar Karisin sekä ulkoministeri Urmas Reinsalun. Riiassa Haavistolla on keskusteluja Latvian presidentti Egils Levitsin ja ulkoministeri Edgars Rinkevicsin kanssa.
Haaviston mukaan tapaamisten tarkoituksena on vaihtaa läheisten kumppanimaiden kanssa näkemyksiä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
– Suomi, Viro ja Latvia pitävät tärkeänä, että vahva tuki Ukrainalle jatkuu, Haavisto sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.
Ajatushautomo Kiel Institute for the World Economyn mukaan Viro ja Latvia ovat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suurimpia avunantajia Ukrainalle. Viime viikolla Suomi lisäsi antamaansa aseapua Ukrainaan tuntuvasti, kun puolustusministeriö ilmoitti kahdennentoista puolustustarvikepaketin arvon olevan yli 400 miljoonaa euroa.
Kivikkoinen Nato-tie
Myös Suomen Nato-prosessin kerrotaan olevan Haaviston käymissä keskusteluissa pöydällä tulevien Nato-kumppanien kanssa. Viro ja Latvia ratifioivat Suomen Nato-jäsenyyden pikaisesti sen jälkeen, kun Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen viime heinäkuussa.
Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-prosessi on kuitenkin ollut koventuvassa vastatuulessa, sillä Ruotsissa järjestettyjen mielenosoituksien tapahtumat ovat saaneet Turkin ottamaan lisää pesäeroa Nato-jäsenyyksien ratifiointiin.
Turkin viimeisimmän älähdyksen syynä on viikonloppuna Tukholmassa pidetty mielenosoitus, jossa äärioikeistopoliitikko poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin lähellä Turkin suurlähetystöä. Turkki oli etukäteen vaatinut Ruotsia kieltämään mielenosoituksen pitämisen. Jo aiemmin Ruotsin ja Turkin välille oli noussut jännitteitä mielenosoituksesta, jossa presidentti Recep Tayyip Erdogania esittävä nukke ripustettiin Tukholmassa roikkumaan jaloistaan.
Haavisto arvioi tiistaina, että Ruotsin tapahtumien johdosta Nato-prosessiin on nyt tullut vähintäänkin muutamien viikkojen lykkäys, eikä jäsenyys toteudu ainakaan ennen Turkin toukokuun puolivälin vaaleja.