Myös Suomi tähdensi, että Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan olisi tärkeä tuki.
Useat maat, myös Suomi, tähdensivät tiistaina Saksan liittokanslerille Olaf Scholzille Davosissa, että Ukrainaan olisi tärkeää lähettää Leopard-taistelupanssarivaunuja. Scholzin on määrä puhua Davosin talousfoorumissa Sveitsissä keskiviikkona.
Puolan presidentti Andrzej Duda muistutti, että Puola voisi lähettää 14 Leopard-vaunua, mutta tarvitsee siihen Saksan luvan.
– Toivomme pystyvämme organisoimaan suurempaa tukea Ukrainalle. Toivomme, että näiden tankkien valmistaja, Saksa, ottaa myös osaa siihen. Mielestäni se olisi erittäin, erittäin, erittäin hyvä idea, Duda tähdensi.
Liettuan presidentti Gitanas Nauseda vertasi sotaa shakkipeliin.
– Pelaan mielelläni shakkia. On tehtävä siirto, minkä jälkeen muut seuraavat. Jonkun on noustava johtoon ja tehtävä päätös Ukrainan tukemisesta, koska tankeista on tullut erittäin strateginen tekijä, varsinkin nyt, Nauseda perusteli.
Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tuki tankkien lähettämistä.
– Toivomme, että päätös (toimittaa Leopardeja) realisoituu. Suomi on varmasti valmis tekemään osansa tässä tuessa, Haavisto sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Parikymmentä ihmistä yhä kateissa, 45 kuollut Dniprossa
Ukrainan puolustusministeriö kertoi tiistai-iltana Twitterissä, että Venäjän viikonloppuisen ohjusiskun jäljiltä oli edelleen kateissa parikymmentä ihmistä, kun pelastusviranomaiset päättivät uhrien etsimisen.
Tiistai-iltaan mennessä 45 ihmistä oli vahvistettu kuolleiksi, kertoi alueen kuvernööri Valentyn Reznitshenko Guardianin mukaan. Heistä kuusi oli lapsia, hän sanoi. Lähes 80 haavoittuneesta 16 oli ministeriön mukaan lapsia.
Moskovaan oli tiistaina ilmestynyt omatekoinen muistomerkki Dnipron uhreille, tviittasi Wall Street Journal -lehden toimittaja kaupungista. Mielenilmaukset Ukrainan sotaa vastaan ovat harvinaisia ja riskialttiita Venäjällä.
Isku Dniproon on yksi tappavimmista iskuista sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan liki vuosi sitten. Isku tehtiin todennäköisesti hävittäjän ilmasta ampumalla venäläisellä meritorjuntaohjuksella, kertoi Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedusteluraportissaan tiistaina.
AS-4 -tyyppinen ohjus on erittäin epätarkka ja sen tutkaohjaus tunnistaa huonosti maaleja kaupunkiympäristössä. Samanlaisia aseita on käytetty muissakin paljon siviiliuhreja vaatineissa iskuissa Ukrainassa.
Näiden aseiden käyttö kielii puolustusministeriön mukaan siitä, että Venäjän sodanjohdolla on suuria vaikeuksia pitkän kantaman iskuissa. Sillä on vaikeuksia tunnistaa maaleja ja saada nopeaa ja tarkkaa tietoa vahingoista.
Venäläismedia: Seitsemän kuoli käsikranaattionnettomuudessa
Venäjän joukkojen kersantti räjäytti tahattomasti käsikranaatin sotilaiden asuntolassa Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa viikonloppuna, kertoi Interfax-uutistoimisto tiistaina. Belgorodin seudulla tapahtunut räjähdys vaati ainakin seitsemän kuolonuhria.
Telegram-kanava Bazan vahvistamattomien tietojen mukaan kaikki olivat sotilaita. Neljä ihmistä oli Interfaxin mukaan räjähdyksen jäljiltä kateissa vielä tiistai-iltana.
Interfaxin mukaan kranaatti laukaisi ammusräjähdyksen ja sitä seuranneen tulipalon, joissa myös sai vammoja yli 10 sotilasta.
Venäjä ilmoitti syksyllä 300 000 henkilön mobilisoinnista Venäjän joukkojen vahvistamiseksi Ukrainassa. Arvostelijoiden mukaan heillä ei ole juuri lainkaan taistelukenttäkokemusta, ja iso osa heistä on saanut vain vähän sotilaskoulutusta ennen lähettämistä rintamalle.
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.