Kiinan väkiluku pieneni viime vuonna ensimmäistä kertaa yli kuuteen vuosikymmeneen, maan tilastokeskus kertoi tiistaina.
Maailman väekkäintä kansakuntaa uhkaa väestönkasvullinen kriisi. Kiinan valtiollisen tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 loppuun mennessä maan väkiluku oli runsaat 1,4 miljardia. Väkiluku pieneni edellisvuoden lopusta 850 000:llä.
Maan syntyvyysluvut ovat ennätysalhaalla samalla kun työvoima ikääntyy. Asiantuntijat varoittavat, että nopea lasku voi johtaa talouskasvun hidastumiseen ja kasata painetta julkisten menojen kiristykselle. Maan eläkejärjestelmä on jo valmiiksi koetuksella.
Kiinan väkiluku pieneni edellisen kerran 1960-luvulla, kun maa kamppaili uuden ajan historiansa pahimman nälänhädän kanssa. Sen aiheutti Mao Zedongin tuhoisa maatalouspolitiikka, joka tunnetaan myös suurena harppauksena.
Maa lopetti 1980-luvulta asti käytössä olleen yhden lapsen politiikkansa vuonna 2016. Politiikka lanseerattiin alun perin ylikansoittumisen pelossa. Vuodesta 2021 lähtien pariskunnilla on saanut olla kolme lasta. Muutokset eivät ole kuitenkaan saaneet lapsilukua eivätkä väestönkasvua nousuun.
Kiinan viranomaiset myönsivät viime vuonna, että maa on lähellä väestön supistumista ja se alkaisi todennäköisesti ennen vuotta 2025. Väkiluvun pienentyminen alkoi nopeammin kuin viranomaiset olettivat.
Asiantuntija: Tilanne voi olla kerrottua paljon pahempi
Kiinan julkaisemat viralliset syntyvyys- ja kuolleisuusluvut saattavat olla hyvinkin siloteltuja, muistuttaa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan vieraileva professori Jiang Chang STT:n haastattelussa.
– Tilanne voi olla paljon pahempi kuin nyt on kerrottu.
Esimerkiksi Financial Timesille puhunut väestötieteilijä Fuxian Yi arvioi, että Kiinan väkiluku alkoi pienentyä jo vuonna 2018, mutta huonolaatuinen data peitti asian.
Professori Chang puhuu osin omasta kokemuksestaan: hänen kollegansa, oppilaansa ja ystävänsä ovat olleet kaikki pienempien ja pienempien perheiden kannalla viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Tämä on todella iso muutos kiinalaisessa kulttuurissa ja mielenlaadussa.
Perinteisesti kiinalainen kulttuuri on aina vaalinut ihmistyövoimaa tai miesvahvuutta. Suuret perheet ja kollektiivit ovat mahdollistaneet tehokkaat ihmisverkostot, jotka saavat aikaiseksi poikkeuksellisen suuria hankkeita, Chang sanoo. Kun väestö supistuu ja perheiden keskimääräinen lapsilukema on yksi maailman pienimmistä, monet voivat pitää sitä symbolina perinteisen kulttuurin rappiosta. Kiinalaisista on tulossa yhä individualistisempia.
– Monille kiinalaisille tämä on huono juttu, mutta minulle ja muille kiinalaisille liberaaleille ehkä hyvä asia. Pienemmät perheet tarkoittavat vähemmän siteitä, joihin jäädä loukkuun.
Erityisen huono asia supistuva väestö on presidentti Xi Jinpingin hallinnolle, Chang sanoo. Hänen mukaansa Xi on erittäin kunnianhimoinen poliitikko, joka haluaa jättää nimensä historiaan suurena johtajana. Tämä voi onnistua kuitenkin vain, mikäli kiinalaiset pysyvät solidaarisina ja todella tottelevat hänen politiikkaansa. Kun kiinalaiset hankkivat yhä vähemmän lapsia, se on merkki luottamuksen rapautumisesta maan johtoon, Chang sanoo.
– Ihmisistä ei vain ole kovin hyvä idea ottaa riskiä ja hankkia lapsia maassa, jos se on sellainen kuin se on ollut kolmen viime vuoden ajan.
Tällä Chang viittaa Kiinan erittäin ankaraan zero-covid-linjaan eli yrityksiin tukahduttaa koronavirusepidemia täysin.
– Se tuhosi ihmisten elämät ja toimeentulon ja oli erittäin pahaksi diktatuurille.
Japaniin vertaamista pitää varoa
Japanissa väestö on supistunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2010. Onko Kiina nyt samalla tiellä? Onko väestön supistuminen väistämätöntä tästä hamaan tulevaisuuteen?
Professori Chang varoisi Kiinan vertaamista Japaniin. Maat ovat hyvin eri tilanteissa.
– Japanissa ongelmat ovat lähinnä taloudellisia, kun Kiinassa ongelmat ovat vain osin taloudellisia ja paljon suuremmilta osin poliittisia.
Changin mielestä on liian ehdotonta sanoa, että Kiinan väestö supistuisi tästä eteenpäin varmasti. Tilanteen kääntäminen vaatisi kuitenkin jopa koko poliittisen järjestelmän muuttamista, ja se on mahdotonta ainakin lähitulevaisuudessa, Chang myöntää ja puhuu kärsivällisyydestä.
– Vastaukseni Kiinan rakenteellisiin ongelmiin on, että ne ovat yleensä poliittisia ongelmia ja että poliittinen järjestelmä ja ihmisten luottamus siihen ovat avainasemassa lähes kaikessa. Läntiset tulkintakehikot eivät yleensä toimi.
Koronarajoitukset ja kiinteistökriisi runtelivat Kiinan taloutta
Supistuvan väestön lisäksi Kiinassa julkaistiin poikkeuksellisen heikkoja lukuja myös talouden osalta, kun virallisten tilastojen mukaan maan talous kasvoi vain kolme prosenttia vuonna 2022. Tulos on yksi heikoimmista neljäänkymmeneen vuoteen. Sitä selittää maata kurittanut koronapandemia ja kiinteistökriisi.
Kiina oli asettanut itselleen 5,5 prosentin kasvutavoitteen, joka oli jo valmiiksi merkittävästi alhaisempi kuin vuoden 2021 lukema, jolloin maan bruttokansantuote kasvoi yli kahdeksan prosenttia.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä maan talous kasvoi 2,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kun kolmannella neljänneksellä kasvua tuli 3,9 prosenttia, kertoo maan tilastokeskus. Maailman toiseksi suurin talous kohtasi historiallisia vastatuulia vuoden 2022 lopulla, kun sen vienti sukelsi vuoden viimeisen kuukauden aikana maailmanlaajuisen kysynnän ja tiukkojen terveysrajoitusten rusikoidessa taloudellista toimintaa.
Tiistaina julkaistut luvut ovat heikoimmat sitten vuoden 1976, jolloin Mao Zedong kuoli, pois lukien koronavuoden 2020. Ne saattavat silti olla liioitellun hyviä, erityisesti viime vuoden viimeisen neljänneksen osalta. Viralliset luvut olivat niin selvästi odotettua parempia, että niiden luotettavuus on kyseenalaista, varoitti esimerkiksi Nordea tiistaiaamuna.
Kiinan talousongelmat heijastelevat maailmanlaajuisen toimitusketjun ongelmia kysynnän hiipuessa. Tiukat koronasulut, -karanteenit ja pakollinen massatestaus johtivat tuotantolaitosten ja yritysten äkillisiin sulkemisiin suurissa keskuksissa, kuten Zhengzhoussa, jossa sijaitsee maailman suurin iPhone-tehdas.
Maa höllensi koronarajoituksiaan äkillisesti joulukuun alussa suurten mielenosoitusten jälkimainingeissa. Maailmanpankki on ennustanut, että Kiinan talous kasvaa kuluvana vuonna 4,3 prosentilla.
-----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.