Ruotsissa sunnuntaina alkaneessa Sälenin turvallisuuskonferenssissa ihmetellään vuoden takaisesta täysin muuttunutta tilannetta Euroopassa. Venäjän yhä jatkuva hyökkäyssota Ukrainassa johti muun muassa siihen, että Suomi ja Ruotsi päättivät hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Jäsenyyksien toteutuminen on kiinni vielä Turkin ja Unkarin ratifioinneista.
Konferenssin avannut Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson totesi puheensa jälkeen kysymys ja vastaus -osiossa keskustelujen Turkin kanssa edistyneen. Samalla hän kuitenkin myönsi Turkin esittäneen prosessin kuluessa vaatimuksia, joita Ruotsin hallitus ei voi tai halua toteuttaa.
Kristersson ei tarkentanut, mihin hän viittasi. Aiemmin puheena on ollut Turkin "terroristeina" pitämien henkilöiden luovuttaminen Ruotsista, mihin hallitus on huomauttanut, että lain mukaan päätökset tällaisista asioista kuuluvat viranomaisille ja tuomioistuimille – eivät poliitikoille.
Sälenissä niin ikään puhunut ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertasi Suomen ja Ruotsin läheisen ystävyyden historiaa eikä nähnyt mitään perusteita sille, että Suomen pitäisi kiirehtiä Naton jäseneksi ennen Turkin silmätikuksi joutunutta Ruotsia.
Haavisto vakuutti maiden aloittaneen Nato-jäsenyystiensä yhdessä, ja se myös viedään loppuun yhdessä.
Haaviston mukaan Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen liittyminen on myös Naton edun mukaista. Suomen osalta Haavisto korosti lisäksi sitä, että Suomen puolustukselta puuttuisi tarpeellista syvyyttä ilman Ruotsia Natossa.
Stoltenberg: Suomi ja Ruotsi jo nyt paremmassa turvassa
Ulf Kristersson kehui omassa puheenvuorossaan Ruotsin tuovan Natoon strategisen maantieteellisen sijainnin lisäksi myös muun muassa vahvan puolustusteollisuuden ja talouden sekä vahvat ilma- ja merivoimat. Kristersson lupasi jo etukäteen Ruotsin osallistuvan Gripen-hävittäjillään Naton ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa sekä olevan valmis osallistumaan ilmavalvontaan myös Mustallamerellä ja Islannissa.
Lisäksi Ruotsi on pääministerin mukaan valmis – Norjan ja Tanskan tavoin – osallistumaan maajoukoilla Naton itäisissä jäsenmaissa vahvistettuihin monikansallisiin sotilasyksiköihin, erityisesti Baltiassa.
Haavisto ei kysyttäessä lähtenyt erittelemään Suomen mahdollista tulevaa osallistumista eri Nato-operaatioihin. Sen sijaan hän muistutti, että vaikka Suomi aikoo katsoa jäsenenä Naton strategian mukaisesti 360 astetta kaikkiin ilmansuuntiin, on Suomen ja Venäjän pitkän rajan turvallisuudesta huolehtiminen kaikkein tärkein tehtävä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvioi omasta puolestaan Suomen ja Ruotsin liittymisen jäseniksi tekevän puolustusliitosta entistä turvallisemman. Hän sanoi ymmärtävänsä tietyn kärsimättömyyden viimeisten ratifiointien odottelussa, mutta muistutti samalla Suomen ja Ruotsin aseman olevan jo nyt paljon parempi kuin ennen jäsenyyksien hakemista.
– On mahdotonta ajatella, ettei Nato toimisi, jos Suomen tai Ruotsin turvallisuutta uhattaisiin, Stoltenberg sanoi.
Archer-haupitseja myös Ukrainaan?
Stoltenberg ei halunnut ryhtyä Sälenissä ennustamaan sitä, milloin rauha Ukrainassa koittaa, mutta kehotti varmistautumaan sodan jatkumiseen vielä pitkään. Hänen mukaansa tällä hetkellä tärkeintä on varmistaa se, että sotilaallinen apu Ukrainalle jatkuu.
– Vaikka se kuulostaa brutaalilta, niin aseet ovat tie rauhaan, Stoltenberg tiivisti.
Pääministeri Kristersson lupasi Ruotsin puolesta, että Ukrainalle on tulossa lisää uusia ja entistä vahvempia sotilasapupaketteja. Puheen jälkeen häntä pyydettiin tarkentamaan, tarkoittaako tämä myös itsenäisesti liikkuvien tehokkaiden Archer-haupitsien antamista Ukrainalle.
– Archerit ovat suunnittelun keskiössä. Edellisen apupaketin osalta ne eivät olleet Ukrainan toivelistan kärjessä. Archer on ollut ja pysyy meidän prioriteettilistamme kärjessä, Kristersson kertoi ja arvioi Archereita päätyvän lopulta myös Ukrainaan.
Suomessa puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) kertoi lauantaina Suomen valmistelevan järjestyksessä 12:tta aseapupakettia Ukrainalle. Monista muista maista poiketen Suomessa apupakettien sisältöä ei ole ensimmäistä lukuun ottamatta julkistettu.
Kolmannes uskoo Ruotsin puolustuskykyyn, Suomessa yhdeksän kymmenestä
Dagens Nyheter -lehden sunnuntaina julkistaman kyselyn mukaan ruotsalaisten usko maan omien puolustusvoimien kykyihin on kasvanut selvästi, vaikka paljon suurempi joukko on edelleen epäilevällä kannalla.
Kyselyssä 29 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa vahvasti siihen, että puolustusvoimat kykenee puolustamaan Ruotsin rajoja mahdollista hyökkäystä vastaan. Vuonna 2016 näin ajatteli vain joka kymmenes vastaaja.
Puolustusvoimiin vain vähän luottavia oli tuoreessa kyselyssä 37 prosenttia vastaajista. Vuonna 2016 heidän osuutensa oli peräti kaksi kolmasosaa vastaajista.
Luvut ovat hyvin erilaisia kuin Suomessa, missä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) joulukuussa julkistamassa kyselyssä Puolustusvoimien kykyyn torjua sotilaallisia uhkia ilmoitti luottavansa 89 prosenttia vastaajista.
Kansalaisten tuki Ukrainan tukemisen jatkamiselle on sen sijaan vahva molemmissa maissa. Dagens Nyheterin kyselyn mukaan lähes kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta haluaa pitää tuen määrän ennallaan tai nostaa sitä nykyisestä.
-----
Lähteenä myös uutistoimisto TT