Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät viikonloppuna alustavaan sopuun päästökauppajärjestelmän uudistuksesta. "Kunnianhimoiseksi" luonnehdittu uudistus on osa tavoitetta vähentää päästöjä sekä investoida ilmastoystävällisiin teknologioihin EU:ssa.
Ympäristöministeriön mukaan EU:n nykyistä, suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset kattavaa päästökauppaa kiristetään ja siihen sisällytetään meriliikenteen päästöt. Lisäksi perustetaan kokonaan uusi, nykyisestä päästökaupasta erillinen erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöihin kohdistuva päästökauppa.
– Suomelle on tärkeää, että tämä kokonaisuus menee läpi. Että EU aidosti pystyy vähentämään päästöjään. Tässä ollaan tekemässä työtä, mihin on sitouduttu Pariisin ilmastosopimuksessa. Eli aidosti rajataan maapallon lämpeneminen siihen 1,5 asteeseen. Tämä on osoitus siitä, että EU tekee tätä työtä konkreettisesti, kommentoi ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) ratkaisua STT:lle.
Ohisalon mukaan komissio on arvioinut, että nämä päätökset saattavat johtaa siihen, että EU vähentää päästöjään jopa enemmän kuin mihin on sitouduttu vuoteen 2030 mennessä.
Ohisalo kertoi, että päästökaupalla ja sen vahvistamisella on laaja kotimaisen elinkeinoelämän tuki. Hän korosti, että vihreä siirtymä ja investoinnit tarvitsevat ennakoitavuutta toimintaympäristöön.
Energiateollisuuden ekonomisti Petteri Haveri arvioi päätöksen jälkeen, että päästökauppa on kustannustehokkain väline edistää vihreää siirtymää.
– Hyvä, että päätös saatiin. Tähän asti näiden sektorien päästöihin on vaikutettu kirjavalla valikoimalla kansallisia ratkaisuja, eikä tahti monessa maassa ole ollut läheskään riittävää, Haveri painotti tiedotteessa.
– Päästökauppauudistus rytmittää ilmasto- ja energiapolitiikkaa 2030 asti ja luo edellytykset irtautua fossiilisista tuontipolttoaineista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Paitsi että fossiilisista polttoaineista irtautuminen on hyvää ilmastopolitiikkaa, on se myös hyvää turvallisuuspolitiikkaa.
Yle kertoi sunnuntaina, että ilmaisista päästöoikeuksista luopuminen koskee Suomessa etenkin terästeollisuutta, kemianteollisuutta sekä suuria energia-alan toimijoita. Ylen mukaan Suomessa ilmaisten päästöoikeuksien suurimpia hyötyjiä ovat olleet muun muassa teräsyhtiö SSAB, öljy-yhtiö Neste, energiayhtiö Helen sekä suuret metsäyhtiöt.
Päästöjä leikataan 62 prosenttia 2030 mennessä
Tarkoituksena on, että meriliikenteellä laajennetun päästökaupan päästöjä leikataan vuoteen 2030 mennessä 62 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. Ilmaisten päästöoikeuksien jakamista teollisuudelle vähennetään asteittain vuodesta 2026 alkaen, kunnes ne poistuvat kokonaan vuoteen 2034 mennessä. Meriliikenteen päästöt sisällytetään nykyiseen päästökauppaa asteittain vuosina 2024–2026.
Ympäristöministeriö kertoi, että sekä rakennusten erillislämmityksen että tieliikenteen päästövähennystavoite tulee jatkossakin jäsenmaiden kansallisista tavoitteista osana EU:n taakanjakoasetusta.
Tieliikenne aiheuttaa tällä hetkellä viidenneksen kaikista EU:n kasvihuonepäästöistä. Rakennukset taas vastaavat EU-tasolla noin 36 prosentista energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä, mutta yli puolet näistä päästöistä sisältyy jo EU:n päästökauppaan.
Ohisalon mukaan liikenteen sähköistäminen liittyy tähän kokonaisuuteen.
Ympäristöministeriö taas kertoi, että uusi päästökauppa vauhdittaisi Suomessa erityisesti öljylämmityksestä pois siirtymistä.
– Olemme hallituksena tukeneet paljon kotitalouksien öljylämmityksestä luopumista ja myös kaasulämmityksestä luopumista, Ohisalo muistutti.
"Vihreään teknologiaan investoiminen kannattaa"
– Tämä sopimus antaa valtavan panoksen ilmastonmuutoksen torjumiseen matalin kustannuksin. Se antaa kansalaisille ja teollisuudelle hengähdystauon vaikeina aikoina sekä selvän merkin eurooppalaiselle teollisuudelle siitä, että vihreään teknologiaan investoiminen kannattaa, sanoi uudistuksen esittelijä ja Euroopan parlamentin jäsen Peter Liese tiedotteessa.
Samalla EU:ssa sovittiin niin kutsutun markkinavakausvarannon vahvistamisesta. Sen avulla voidaan puuttua ulkoisista häiriöistä johtuviin epätasapainoihin päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä.
Neuvotteluissa sovittiin myös ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta. Sen tavoitteena on vähentää tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästökaupan negatiivisia vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, mikroyrityksille ja liikenteen käyttäjille.
Ympäristöministeriö kertoi, että sunnuntain sovun myötä kaikista keskeisimmistä ja kaikista ympäristöneuvoston alaisista 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksista on nyt päästy alustavaan yhteisymmärrykseen. Jo aiemmin on sovittu alustavasti taakanjaosta jäsenmaiden kesken, maankäyttösektorin päästöjen vähentämisestä (LULUCF-asetus), uusien autojen päästörajojen tiukentamisesta, lentoliikenteen päästökaupan uudistamisesta sekä hiilirajamekanismin perustamisesta. Seuraavaksi neuvotteluissa saavutettu sopu päästökaupan uudistamisesta käsitellään Coreperissa eli EU:n jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komiteassa.