Älylelujen yleistyminen lisää painetta paitsi tietoturvallisuuden parantamiseen myös kuluttajan tarvetta valppauteen. Siksi leluhankinnoissakin olisi hyvä pohtia, millaista älykkyyttä tuotteelta ylipäätään halutaan ja tarvitaan. Tämän arviointi ei ostotilanteessa ole aina helppoa.
Johtava asiantuntija Juhani Eronen kyberturvallisuuskeskuksesta sanoo, että kuluttaja on pitkälti älylelun valmistajan osaamisen ja hyvän tahdon varassa, sillä pakottavaa sääntelyä ei toistaiseksi ole. Näin ollen kuluttajan oma vastuu ja ymmärrys korostuvat vielä vuosia. Niinpä joulun hankinnoissa kannattaa luoda silmäys valmistajan toimintaan ennen ostopäätöstä.
– Näyttääkö siltä, että valmistaja on vastuullinen ja pitää tietoturvallisuutta tärkeänä. Viestiikö se avoimesti ja ymmärrettävästi.
Kuluttaja-asiamiehen hiljattain julkaisemassa blogikirjoituksessa muistutetaan älylelujen keräävän käyttäjiltään paljon dataa. Niiden tietoturvataso voi olla heikko ja haavoittuva hyväksikäytölle. Siksi kannattaa ottaa huomioon, että yksinkertainenkin älylelu voi kerätä henkilökohtaista tietoa ja sillä saattaa olla kyky muodostaa yhteys verkkoon tai muihin laitteisiin.
Kirjoituksessa kehotetaan niin ikään tutkimaan, sisältääkö lelu mikrofonin, kameran tai kosketussensorin tai onko sillä kyky muodostaa gps-yhteys. Ostohetkellä on hyvä ottaa huomioon sekin, tarvitaanko erillisiä laitteita tai sovelluksia ja millä tavalla lelun käyttäjästä kerättyä tietoa säilytetään.
Älä lataa sovelluskaupan ulkopuolelta
Kyberturvallisuuskeskuksen Erosen mielestä on varsin tavallista, että kun uuteen laitekategoriaan, esimerkiksi leluihin, aletaan tuoda älyominaisuuksia, ne eivät ole viimeisintä huutoa.
Älykkäisiin laitteisiin yhdistyy eräitä riskejä, joihin Erosen mielestä kannattaa kiinnittää huomiota lahjaostoksillakin.
– Yksi liittyy siihen, että käyttäjää huijataan tekemään jotain, yksi liittyy mahdollisesti turvattomaan tekniikkaan ja kolmas liittyy palveluntarjoajaan. Jos se kerää tietoja, tulee niitä suojella asianmukaisesti.
Jos laitteeseen liittyvä sovellus pitää ladata sovelluskaupan, kuten Google Play Kaupan tai Applen App Storen, ulkopuolelta, hälytyskellojen on syytä soida. Tällöin toimitaan tietoturvanormikäytäntöjen vastaisesti, Eronen vinkkaa.
Perinteisessä lelutestissä pehmolelujen silmät saivat kyytiä
Lapset ovat käyttäjäryhmänä erityisen haavoittuvaisia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testauttanut joukon joulun suosikkilelujen turvallisuutta. Testien perusteella virasto varoittaa eräiden lelujen aiheuttamasta tukehtumisvaarasta.
Tukes testautti yli 20 joulun suosikkilelua Tullilaboratoriossa. Neljästä lelusta löytyi puute, joka aiheuttaa tukehtumisvaaran. Näitä olivat esimerkiksi eräät pehmeät lelut.
Vaarallisiksi osoittautuivat Huggy Wuggy -pehmolelu, RC-pehmoauto, eräs nallepehmolelu sekä tanssiva kaktus -lelu, joista irtosi pieniä osia, esimerkiksi silmiä. Yhdestä leluksi tarkoitetusta dronesta löytyi lyijyä. Virasto kehottaa tiedotteessaan ottamaan nämä lelut pois lasten käytöstä ja on velvoittanut maahantuojia poistamaan vaaralliset lelut ja dronen markkinoilta.
– Tukes valitsi testattavia leluja markkinoilta hyvin monipuolisesti. Mukana oli sekä hittituotteita että perinteisiä leluja, kuten pehmoleluja, nukkeja, leluase, puuleluja, äänileluja, paristokäyttöisiä leluja, muovailuvaha ja limantekosetti, kertoo Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi.
Eniten puutteita oli vaillinaisissa merkinnöissä tai käyttöohjeissa. Tällöin esimerkiksi lelun ikämerkinnät saattoivat olla ristiriitaisia tai varoitukset tai käyttöohjeet puuttua suomen tai ruotsin kielellä.
Alle 3-vuotiaista varoittaminen yleistynyt
Joskus varoituksia ja suosituksia on liiankin kanssa. Viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että alle kolmevuotiaita koskevat merkinnät ovat yleistyneet. Valmistajat siis varoittavat, että lelu ei sovellu alle kolmevuotiaalle, vaikka se ilmiselvästi on tarkoitettu pikkulapselle. Valmistaja ei kuitenkaan voi tällä välttää vastuutaan.
– Jos laitat pehmoleluun kielletty alle kolmevuotiaalta -merkinnän, ei sillä ole mitään merkitystä. Aivan yleisesti mielletään, että pehmolelu on tarkoitettu aivan pienellekin lapselle ja sen on oltava ok. Tämä on puhututtanut viranomaisten kesken Euroopassa, Merenkivi kertoo.
Ylivarovainen merkitseminen voin johtaa myös siihen, että kuluttajat eivät enää välitä ikäsuosituksista, jolloin asianmukaisetkin varoitukset voivat jäädä huomaamatta tai niihin viitataan kintaalla.
Tukesin mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista luulee, että viranomaiset tarkastavat ennakkoon markkinoilla olevat lelut ja lastentarvikkeet. Näin ei ole.
Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä. Viranomaiset tutkivat leluista hyvin pienen osan.
Kaukomailta omalla vastuulla
Euroopan ulkopuolella olevien verkkokauppojen toiminta ei välttämättä noudata samoja standardeja kuin EU-alueella. Valtavien valikoimien joukossa on monenlaista tavaraa, jonka turvallisuudesta tai laadusta ei välttämättä ole takeita.
Ylitarkastaja Merenkivi muistuttaa, että verkossa on runsaasti Fi-päätteisiä suomenkielisiä nettisivuja, jotka eivät silti välttämättä toimi Suomessa.
– Tilaat sivustolta, mutta lopputulos onkin se, että et todellakaan tilaa Suomesta mitään.
Siksi Merenkivi suosittelee lukemaan verkkokauppasivujen pienetkin präntit ja ottamaan selvää kotipaikan sekä sen, mistä tuotteet tulevat.
Liian hyviltä vaikuttavat tarjoukset eivät tässäkään yhteydessä ole suositeltavia.
– Kun tilaat kaukomailta, niin omalla vastuulla, Merenkivi kiteyttää.