Työllisyyden kasvu jatkuu lähivuosina, mutta hitaammin kuin viime aikoina on nähty, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan. Ministeriö arvioi, että tänä ja ensi vuonna työllisyysaste asettuu 73,6 prosenttiin ja nousee 74 prosenttiin vuonna 2024.
Samalla työttömien määrä TE-palveluissa kääntyy ensi vuonna kasvuun.
Suomen työmarkkinoihin vaikuttaa ukrainalaisten sotapakolaisten integroituminen. Heidät aletaan laskea mukaan viralliseen työllisyys- ja työttömyysasteeseen ensi vuoden aikana, kun he saavat kotikuntaoikeuden.
Työikäisiä ukrainalaisia on Suomessa tilapäisen suojelun piirissä noin 30 000 ja määrän ennakoidaan kasvavan. Osa heistä on jo nyt rekisteröitynyt työnhakijoiksi TE-palveluihin. TEM arvioi, että määrä kasvaa noin tuhannella joka kuukausi. Suuri osa siirtyy tällä haavaa koulutukseen, erityisesti hankkimaan kielikoulutusta.
– Ukrainalaisten pakolaisten tuoma lisä työvoimaan tulee tarpeeseen. Nyt työvoimapalvelu- ja koulutusjärjestelmämme joutuvat käytännön tehokkuustestiin välittäessään osaavaa työvoimaa työvoiman saatavuusongelmista kärsiville työnantajille, sanoi alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tiedotteessa.
Erityisasiantuntija Minna Ylikännö totesi, että tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, kuinka moni ukrainalainen jää Suomeen ja osaksi työvoimaa. Ennuste perustuu siihen, että noin 5 000 ukrainalaista siirtyisi työmarkkinoille.
– Kun ajatellaan väestörakennetta, niin maahamme mahtuisi kyllä vielä paljon enemmän työvoimaa ja työikäisiä, Ylikännö sanoi tiedotustilaisuudessa.
Työvoimapula ei väisty
Työvoiman saatavuusongelmat voivat ennusteen mukaan jatkossa lieventyä hieman, mutta eivät ole poistumassa. Ongelma koskee lähes kaikkia toimialoja.
Pylkkäsen mukaan ministeriön arvio on, että kuluneen 12 kuukauden aikana työsuhteita on jäänyt työvoimapulan takia syntymättä yhteensä noin 130 000.
– Tämä on kaikki menetettyä talouskasvua, Pylkkänen sanoi.
Pientä lievitystä työvoimapulaan tulee vanhemmista ikäluokista, sillä yhä useampi 65–74-vuotiaista tekee töitä. Määrän odotetaan kasvavan edelleen. Ikäluokan työllisyysaste on jo noin 14 prosenttia.
– Meillä oli melkein 100 000 tämän ikäluokan työllistä syyskuussa. Se näkyy työllisten määrässä mutta ei työllisyysasteessa, sanoi neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo.
Nuorisotyöttömyys on laskenut matalammalle tasolle kuin mitä se oli ennen koronapandemiaa. Muissa ikäryhmissä kehitys ei ole ollut yhtä myönteistä. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttöminä olleiden määrän ennustetaan laskevan ensi vuoden loppuun, mutta kääntyvän sen jälkeen lievään kasvuun.
– Huolestuttava ilmiö on hyvin pitkään, eli yli neljä vuotta työttöminä olleiden määrän kasvu, sanoi erityisasiantuntija Erno Mähönen.
Taustalla ovat toistuvat talouskriisit, joiden jäljiltä osa työttömiksi jääneistä ei ole päässyt takaisin töihin. Heidän lukumääränsä odotetaan kasvavan uuteen ennätykseen lähivuosina.