Ruotsin porvariblokki on sopinut uuden hallituksen muodostamisesta, kertoo kokoomusjohtaja Ulf Kristersson. Hallitukseen tulevat mukaan blokin neljästä puolueesta kolme eli maltillinen kokoomus, kristillisdemokraatit ja liberaalit.
Porvariblokin suurin puolue ruotsidemokraatit jää sen sijaan hallituksen ulkopuolelle sen tukipuolueeksi. Puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson myönsi, että hän olisi mieluiten nähnyt lopputuloksena neljän puolueen enemmistöhallituksen. Ministeripaikkojen sijaan ruotsidemokraatit saa nimittää poliittisia virkamiehiä hallituksen kansliaan.
Väistyvä sosiaalidemokraattinen pääministeri Magdalena Andersson näkee porvarihallituksen ohjelman sisältävän suuria vaaroja. Hänen mukaansa linjaukset merkitsevät kuilujen ja hajaannuksen syvenemistä ruotsalaisessa yhteiskunnassa sekä kansalaisten köyhtymistä.
Anderssonin mukaan on selvää, että vaikka kokoomusjohtaja Kristerssonista tulee pääministeri, uuden hallituksen todellinen johtaja on ruotsidemokraattien Åkesson. Andersson sanoo kirjallisessa kommentissaan, että oppositiossa sosiaalidemokraatit tulevat pitämään ruotsidemokraatteja vastuussa uuden hallituksen harjoittamasta politiikasta.
Ruotsalaisen valtiotieteilijän Jonas Hinnforsin mukaan tulkinta ei ole kovinkaan paljoa pielessä.
– He (ruotsidemokraatit) saivat läpi hyvin paljon tavoitteitaan, Hinnfors sanoi uutistoimisto TT:lle.
Kiintiöpakolaisten määrä alas, kansalaisuudelle tiukemmat vaatimukset
Myös Åkesson perusteli päätöstä tukipuolueeksi jäämisestä sillä, että ruotsidemokraatit oli saanut läpi useita sille tärkeitä linjauksia uuden hallituksen politiikkaan.
– Voimme osoittaa äänestäjille, että ruotsidemokraateille annetulla äänellä on väliä, Åkesson totesi.
Esimerkiksi poliisi saa jatkossa oikeuden tehdä joillakin alueilla henkilöille ruumiintarkastuksia. Lisäksi rikosten tutkinnassa sallitaan anonyymit todistajat.
Maahanmuuttopolitiikassa tapahtuu Åkessonin mukaan suuri mullistus. Oikeus turvapaikkaan säilyy, mutta vain EU:n sallimalla minimitasolla. Kiintiöpakolaisten vuotuinen määrä lasketaan 6 400:sta 900:aan. Myös valtakunnallista kieltoa kerjäämiselle ryhdytään selvittämään.
Hallitus myös muuttaa turvapaikan perusteella myönnetyt oleskeluluvat määräaikaisiksi sekä kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja.
– Ehdot kiristyvät merkittävästi. Vaatimuksia käytöksen ja itsensä elättämisen suhteen, pidempi oleskeluaika Ruotsissa ja niin edelleen, Åkesson luetteli.
Hinnforsin mukaan Ruotsin maahanmuuttolinja alkaa muistuttaa nyt tilannetta Tanskassa ja Norjassa.
Ruotsissa myös luovutaan tavoitteesta, jonka mukaan yksi prosentti maan bruttokansantuotteesta käytettäisiin kehitysyhteistyöhön.
– Ruotsi säilyy yhtenä maailman kärkimaista avun antajana, mutta nyt selvempänä painopisteenä on hirveistä syistä johtuen lähialueemme, Kristersson sanoi viitaten sotaan Ukrainassa.
Lupaus uudesta ydinvoimasta
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Ebba Buschin mukaan Ruotsin uusi hallitus hakee helpotusta korkeisiin sähkön hintoihin rakentamalla maahan uusia ydinreaktoreita. Hänen mukaansa Ruotsin pyrkimyksessä täysin fossiilivapaaseen sähköntuotantoon ei hylätä myöskään tuulivoimaa, mutta ydinvoima saa energiapaletissa entistä painavamman roolin.
Kristerssonin luottamuksesta uudeksi pääministeriksi äänestetään valtiopäivillä maanantaina. Hänen ei tarvitse saada tuekseen enemmistöä. Sen sijaan riittää, ettei enemmistö kansanedustajista äänestä Kristerssonia vastaan vaan esimerkiksi tyhjää. Jos Kristersson saa luottamuksen, kuten odotetaan, astuu uusi hallitus virkaansa ensi tiistaina.
Maltillisen kokoomuksen, ruotsidemokraattien, kristillisdemokraattien ja liberaalien porvariblokki sai niukan enemmistön valtiopäiville kuukausi sitten pidetyissä vaaleissa. Neljästä puolueesta kuitenkin vain ruotsidemokraatit lisäsi kannatustaan nousten Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi sosiaalidemokraattien jälkeen.
– Vaaleissa saamamme mandaatti ei merkitse vain sitä, että muutos on välttämätön, vaan että se on myös mahdollinen, Kristersson kuvaili lehdistötilaisuudessa.
Hän myönsi hallituksen kokoamisen vaatineen kipeitäkin kompromisseja. Kokoomus joutui esimerkiksi luopumaan tavoitteistaan leikkauksiin työttömyyskorvauksista.
– Sanotaan niin kuin asia on – tämä on syvä pettymys kokoomukselle. Ja minä voin elää sen kanssa, Kristersson muotoili.
Hallitus aikoo kuitenkin ajaa läpi eri tukimuotojen uudistuksen, jonka myötä tukien suuruudelle asetetaan enimmäiskatto.
– Se merkitsee sitä, että missään tilanteessa ei ole edullisempaa elää tukien varassa, jos vain kykenee tekemään töitä, Kristersson lupasi.