Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

WWF:n raportin mukaan selkärankaisten villieläinten ahdinko jatkuu – tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus luontokadon takana

Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970, kertoo luonnonsuojelujärjestö WWF:n Living Planet -raportti.

Tutkimustiedon mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Maata raivataan muun muassa maa- ja metsätalouden sekä rakentamisen tarpeisiin. Ruoantuotannon osalta suuressa roolissa on karjankasvatus, sillä karja tarvitsee sekä laidunmaata että rehuntuotantoa.

Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ajavat luontoa ahtaalle. Ilmastonmuutoksen uskotaan nousevan yhä merkittävämmäksi aiheuttajaksi luonnon köyhtymiselle.

– Jos ilmastonmuutoksen eteneminen ei pysy alle 1,5 asteessa, tulee ilmastonmuutoksesta todennäköisesti kaikkein keskeisin syy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kertoi raportin julkistustilaisuudessa keskiviikkona.

Raportin mukaan luontokadon pysäyttämiseksi tarvittaisiin luonnonsuojelun lisäksi kokonaisvaltaista muutosta tuotantotavoissa, luonnonvarojen kulutuksessa ja ruokajärjestelmissä.

Uusi tutkimustieto Brasiliasta on tarkentanut indeksiä

WWF julkaisee luonnon monimuotoisuuden tilaa käsittelevän raportin joka toinen vuosi. Nyt julkaistu raportti piirtää tähän saakka tarkimman kuvan populaatioiden kehityksestä.

Raportissa hyödynnetään Living Planet -indeksiä, joka kuvaa suhteellisia muutoksia selkärankaisten villieläinten populaatioiden eli kantojen koossa. Populaatioiden keskimääräistä muutosta kuvaava indeksi on romahtanut 1970-luvulta 69 prosenttia vuoteen 2018 mennessä.

– Makean veden lajit ovat kaikista eniten ahdingossa. Tällä on merkitystä myös ihmisille ja koko ekosysteemille, Rohweder kertoi.

Kaksi vuotta sitten julkaistussa raportissa populaatioiden koko oli laskenut keskimäärin 68 prosenttia 1970-luvulta vuoteen 2016 mennessä. Raportteja ei voida kuitenkaan suoraan vertailla, sillä indeksi on tarkentunut. Aineisto on tuoreimmassa raportissa merkittävästi aiempaa suurempi, sillä siihen on lisätty uutta tutkimustietoa etenkin Brasiliasta.

Living Planet -indeksin mukaan populaatioiden romahduksen tilanne on kaikkein hälyttävin Väli- ja Etelä-Amerikassa. Tämä johtuu osittain siitä, että seurannan alkamisen aikaan esimerkiksi Euroopan luonnonvaroja oli jo hyödynnetty merkittävän paljon, eikä indeksissä näkyvä romahdus ole siksi niin suuri.

– Luonnon tila on meilläkin hälyttävä, Rohweder huomautti.

Kestävän kehityksen tavoitteet riippuvaisia luontotoimista

WWF Suomen mukaan nykyinen epävakaa maailmantilanne korostaa luontokadon pysäyttämisen tärkeyttä.

– Jos ajatellaan isoa kuvaa ja sitä, miksi Living Planet -indeksi tulee ottaa vakavasti, niin luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos ovat saman kolikon kaksi eri puolta ja erittäin tärkeitä kestävän kehityksen muiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta, Rohweder kertoi.

– Jos luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon liittyviä tavoitteita ei saavuteta, se tarkoittaa, että myös sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet jäävät saavuttamatta, Rohweder jatkoi.

Raportti alleviivaakin tarvetta ratkaista ilmasto- ja luontokriisit yhtäaikaisesti. WWF Suomen mukaan loppuvuodesta järjestettävät YK:n ilmasto- ja luontokokoukset ovat tähän erityisen tärkeitä vaikuttamisen paikkoja.