Kulunut viikonloppu on ollut viimeinen, jonka aikana tämän kesän osalta ylletään hellelukemiin, arvioi Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jouko Korhonen.
Maanantaina lämpötilat vaihtelevat 15–20 asteen haarukassa, mutta pohjoisemmassa Lapissa jäädään 10 asteen tienoille. Suurimpaan osaan maata on luvassa vaihtelevan pilvistä poutasäätä. Etelä-Suomeen on luvassa paikka paikoin sade- ja ukkoskuuroja päivän mittaan.
Tiistaina pohjoisen puolelta tuleva tuuli laskee lämpötiloja maan keski- ja eteläosissakin. Keskiviikkona eteläisessä ja läntisessä Suomessa lämpötilat laskevat noin 15 asteeseen. Maan keski- ja itäosista pohjoiseen lämpötilat liikkuvat noin 10 asteen tienoilla.
Viikon puolivälistä lähtien öisin voi olla hallaa. Pohjanmaan, pohjoisen Pirkanmaan ja Lapin seuduilla yölämpötilat voivat käydä pakkasenkin puolella.
– Viikon aikana tapahtuu lähes kymmenen asteen lämpötilan pudotus, mitä nyt ei ihan joka viikko tapahdu, Korhonen sanoo.
Hänen mukaansa nopeat säätilan muutokset eivät kuitenkaan Suomen leveysasteilla ole kovin ihmeellisiä. Syksyisin lämpötilat kuitenkin tavallisesti laskevat hieman hitaammin. Talvella taas erityisesti Pohjois-Lapissa nopeat lämpötilamuutokset ovat tavallisia. Reippaat pakkaset voivat nopeastikin heiketä, ja lämpötilat nousevat.
Hellepäiviä on ollut tavanomaista enemmän
Uutta hellejaksoa on Korhosen mukaan ensi viikon jälkeen enää vaikea kehittää.
Tähän mennessä tänä vuonna on ollut yhteensä 43 hellepäivää, mikä on vuoden 1961 jälkeisiin Suomen kesiin katsottuna tavanomaista enemmän. Ennätyslukemiin ei määrällä kuitenkaan päästä, sillä vuonna 2018 hellepäiviä oli 64 ja vuonna 2002 yhteensä 65.
Korhosen mukaan syyskuun hellepäivät ovat mahdollisia, mutta keskimäärin niitä on vuosien mittaan ollut vain muutama. Ensimmäiset vähäiset hellepäivät ovat mahdollisia toukokuussa, ja myöhäisintä hellepäivää Suomen historiassa on vietetty syyskuun puolenvälin jälkeen.