Koronaviruksen uunituoreet muunnokset jatkavat leviämistään, mutta pandemian pahin terä on tylsynyt – virus on kuitenkin seuranamme niin kauan kuin ihmisiä on olemassa

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan-toimisto varoitti tällä viikolla, että edessä on haasteellinen syksy ja talvi koronaviruksen kanssa. Viruksen leviäminen on kiihtynyt kesällä samaan aikaan kun Euroopan maiden valvonta- ja rajoitustoimet ovat hellittäneet.

WHO kehotti jäsenmaitaan ryhtymään ripeisiin toimiin pandemian valvonnassa ja vastatoimenpiteissä, jotta turhat kuolemat ja vakavat häiriöt yhteiskunnalle voidaan välttää.

Kesän korona-aallon suurin ajuri on ollut omikronmuunnoksen alatyyppi BA.5, joka on osoittautunut koronaviruksen toistaiseksi tarttuvimmaksi versioksi ja on syrjäyttänyt nopeasti aiemmat muunnokset virustyyppien keskinäisessä kilpailussa. Myös Suomessa enemmistö uusista tartunnoista on ollut BA.5-tyyppiä.

– On enemmän kuin selvää, että olemme samassa tilanteessa kuin viime kesänä (deltamuunnoksen levitessä), mutta tällä kertaa covid-19-aaltoa ajavat omikronmuunnoksen alatyypit, varoitti WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Kluge lausunnossa.

Klugen mukaan on liian myöhäistä toimia, jos päättäjät jäsenmaissa odottavat syksyyn asti. Järjestö ajaa muun muassa uusia tehosterokotteita immuunikatosairauksista kärsiville sekä muille riskiryhmille ja myös maskien käyttöä sisätiloissa ja julkisessa liikenteessä. Viime viikolla WHO suositteli toista tehosterokotetta kaikille yli 60-vuotiaille.

Johns Hopkins -sairaalan tietokannan mukaan koko pandemian aikana on maailmanlaajuisesti todettu noin 568 miljoonaa tartuntaa ja liki 6,4 miljoonaa koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Rokoteannoksia on annettu lähes 12 miljardia.

"Pandemian akuutista vaiheesta on siirrytty eteenpäin"

Koronaviruksen muunnosten uusien alatyyppien putkahtelu ja niiden aiheuttamat uudet tautiaallot ovat väistämättömiä hamaan tulevaisuuteen, kertoo suomalaisepidemiologi.

– Se fakta, että virus muuntuu ja tulee uusia alavariantteja ja nyt omikronista on jalostunut eteenpäin, ei ole sinänsä yllättävää. Koronavirukseen liittyy selvä kausivaihtelu kuten monilla muillakin hengitystien viruksilla, sanoo STT:lle WHO:ta konsultoiva suomalaisepidemiologi Jussi Sane.

Hengitysteiden tartuntatautien tyypillisempää sesonkia ovat syksy ja talvi, mutta kesän aaltoilu ei ole poissuljettua. Euroopassa uusin BA.5-aalto iski ensimmäisenä muun muassa Portugaliin ja levisi sittemmin suurempiin maihin.

– Britanniassa ja Saksassa ja muutamassa muussakin isossa maassa näyttäisi siltä, että aalto on taittunut tai taittumassa ilman uusia koronatoimia, se noudattaa samantyyppistä kaavaa eri maissa keskimäärin, Sane kertoo.

Epidemiologi ei kuitenkaan usko, että koronaviruksen uudet muunnokset voisivat enää aiheuttaa terveydenhuoltojärjestelmille samanlaista kuormitusta kuin pandemian alussa.

– Näen että tilanne on ollut jo pidempään se, että akuutista vaiheesta on siirrytty eteenpäin. En pidä todennäköisenä sitä, että koronavirus aiheuttaisi enää samanlaista tautipainetta vakavien tapauksien tai sairaalapaineen suhteen kuin aikaisemmassa vaiheessa, Sane sanoo.

Epidemiologin mukaan tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että koronavirus olisi muuttunut mitättömäksi ongelmaksi.

– Koronavirus tulee tässä pyörimään niin pitkään kuin ihmisiä on planeetalla ja muitakin eläimiä, se infektoi monia muitakin eläimiä. Eroon siitä ei päästä, ja niin kauan kuin se on olemassa, se tulee aiheuttamaan tietynasteista tautitaakkaa, Sane kertoo.

Nähtäväksi jää Sanen mukaan se, millaiseksi taudinaiheuttajaksi virus lopulta muuttuu ajan kuluessa. Tulevaisuuden koronavirus voi olla influenssatyyppinen kausitauti, joka aiheuttaa influenssan tapaan säännöllisesti vakavia epidemioita ja haastavia tilanteita sairaaloissa, tai se voi olla tätäkin lievempi tartuntatauti muiden hengitysteiden tautien joukossa.

Tartunnat moninkertaistuivat viime viikkoina Euroopassa

WHO:n Kluge sanoi tiistaina, että terveysjärjestön Euroopan toimialueella, johon kuuluu 53 maata ja aluetta joista osa sijaitsee Keski-Aasian puolella, uusien koronatartuntojen määrä oli kolminkertaistunut viimeisten kuuden viikon aikana. Sairaalahoitoon otettujen tartunnan saaneiden määrä oli kaksinkertaistunut samalla aikavälillä, mutta teho-osastoille otettujen tapausten määrä oli pysynyt suhteellisen matalana.

– Tartuntojen lisääntyessä vanhemmissa ryhmissä Euroopassa kuolee silti lähes 3 000 ihmistä tautiin joka viikko, Kluge sanoi.

CNN uutisoi, että koronavirusmuunnoksia seuraavan Helix-yhtiön keräämän datan perusteella BA.5 muun muassa aiheuttaa aiempia versioita useammin uusia tartuntoja ihmisillä, jotka ovat jo sairastaneet koronataudin kerran tai kahdesti aikaisemmin. Muunnos ei kuitenkaan näytä lyhentäneen edellisen tartunnan ja uusintatartunnan välistä keskimääräistä aikaa, joka heinäkuussa oli 270 päivää eli 9 kuukautta.

Yhdysvalloissa noin puolet koko pandemian aikana todetuista tartunnoista on havaittu tänä vuonna, vaikka eletään vasta heinäkuuta, kertoo New York Times. Samaan aikaan vakavat taudit ovat muuttuneet suhteessa yhä harvinaisemmaksi kokonaistartuntamääriin verrattuina. Kuolemaan johtavien tautien osuus kaikista tartunnoista on alle kymmenesosa siitä, mitä se oli pandemian alussa. Koska tartuntojen kokonaismäärä on kuitenkin valtava, merkittävät määrät yhdysvaltalaisia kuolevat yhä tautiin.

Haasteet eivät lopu pandemian päätyttyä

Koronaviruksen muuttuessa yhä arkisemmaksi osaksi ihmisten keskuudessa leviävien tartuntatautien kirjoa epidemiologi Jussi Sane haluaisi viedä keskustelua yksittäisistä taudeista kohti terveydenhuoltojärjestelmien yleistä kestävyyttä. Se olisi tärkeää myös tulevia pandemioita silmällä pitäen.

– Itse olen pidempään halunnut puhua systeemisestä puolesta. Monissa maissa ongelmana usein on se, että terveydenhuoltojärjestelmässä on heikkouksia, ei ole varauduttu kunnolla eikä ole työvoimaa. Haaste on sellainen, joka ei lopu, kun pandemia loppuu, Sane kertoo.

Ukrainan sodan, energiakriisin ja inflaation myötä koronavirus on tippunut monen tavallisen ihmisen tutkalta, mikä voi aiheuttaa huolimattomuutta arjessa tartuntavaaran suhteen. Suomalaisepidemiologi ei näe tätä kuitenkaan pelkästään haitallisena asiana.

– Sanoisin niin, että kun pandemiatilanne on päällä, silloin on hyvä olla tietoisuus, mutta sekään ei ole tervettä kansanterveyden kannalta, että kriisitila jatkuu koko ajan.

Epidemiologin mukaan mielekästä elämää ei voi viettää ilman riskejä, mutta riskit tulee aina suhteuttaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut