THL:n tartuntatautilääkäri: Syksyllä voi odottaa ärhäkämpi ja varhaisempi influenssa-aalto

Syksyllä lomilta palaavia saattaa odottaa influenssa-aalto tavallista varhemmin, arvioi THL:n tartuntatautilääkäri Katja Kotkavaara STT:lle.

– Tällä hetkellä emme näe mitään erityistä infektiotautien osalta, mutta syksyä kohden voimme nähdä enemmän sairastuvuutta influenssan osalta kuin yleensä. On myös povattu, että influenssakausi voi tänä vuonna alkaa aikaisemmin kuin yleensä, Kotkavaara sanoo.

Yleensä influenssakausi alkaa joulu-tammikuussa, hän kertoo.

Kulunut kesä ei sen sijaan ole ollut poikkeus muiden tartuntatautien kuin koronan osalta. Vain koronan osalta on ollut heinäkuussa "hentoa kasvua", Kotkavaara toteaa.

Pandemia-ajan ahkera käsien peseminen ja desinfioiminen sekä ihmiskontaktien välttäminen ovat saattaneet hieman laskea vastustuskykyä muita tartuntatauteja vastaan.

– Erityisesti syksyllä saatetaan sairastua tavallista enemmän flunssiin ja hengitystieinfektioihin siksi, että uusia taudinaiheuttajia ei ole kohdattu rajoitustoimien takia. Kun kontakteja on ollut vähemmän, niin ihmiset ovat kohdanneet vähemmän muita taudinaiheuttajia, Kotkavaara sanoo.

Tietoa influenssarokotusten aikataulusta ei ole vielä saatavilla.

Kesän huolena taas punkit

Kesällä taas huolestuttaa punkkien aiheuttama puutiaisaivokuume. Sen tapausmääriä on Kotkavaaran mukaan vielä ennenaikaista arvioida.

– Viime vuonna näimme, että puutiaisaivokuumetapauksia ilmeni enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta vielä kesä on kesken, joten on vielä liian aikaista sanoa mitään tämän kesän osalta. Tapausten lisääntyminen saattaa liittyä muun muassa pandemian aikana lisääntyneeseen luonnossa liikkumiseen, Kotkavaara sanoo.

Norovirusta puolestaan ei esiinny poikkeuksellisen paljoa pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Koronatapaukset lisääntyneet hieman

THL:n mukaan koronatapausten määrä oli laskusuunnassa kesä-heinäkuun vaihteeseen asti, mutta nyt on näkyvissä vähäistä nousua. Sairaalakuormitus on laskenut tasaisesti koko kevään ja alkukesän ajan, mutta noussut jonkin verran heinäkuussa.

Merkittävä osa potilaista on kuitenkin hakeutunut hoitoon jonkin muun syyn takia kuin koronan.

– Positiivisissa testimäärissä on ollut nousua ainakin parin viikon ajan, Kotkavaara sanoo.

Tällä hetkellä koronaviruksen valtavariantit ovat omikronmuunnoksen BA.4 ja BA.5 -variantit, joiden aiheuttamia tartuntoja esiintyy valtaosassa Suomea.

– Oireita voivat olla päänsärky, nuha, nenän tukkoisuus, yskä, päänsärky, voimattomuus ja väsymys, lihaskivut, kurkkukipu, kuume, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Pelkästään oireiden perusteella ei voi päätellä, onko hengitystietulehduksen aiheuttaja koronavirus vai jokin muu virus tai bakteeri, Kotkavaara listaa.

Koronaepidemia kiihtynee loppukesästä

THL:n mukaan laboratoriovarmistettuja tartuntoja on nyt viikoittain 11 000–12 000. Kaikkia tartuntoja ei kuitenkaan rekisteröidä, koska ihmiset tekevät paljon myös kotitestejä.

– On mahdollista, että koronaepidemia kiihtyy Suomessa loppukesää kohden. Voi olla, että tapausmäärät lisääntyvät jo loppukesästä. Kukaan ei tietenkään pysty ennustamaan kuinka paljon, Kotkavaara sanoo.

Uusia tautiaaltoja tulee Kotkavaaran mukaan jatkossakin. Rokotukset ja koronaviruksen aiemmat kohtaamiset vaikuttavat kuitenkin siihen suuntaan, että vakavien sairastumisten ja kuolemien määrä tulee olemaan todennäköisesti vähäisempi.

– Yleisesti omaa vastustuskykyä voi vahvistaa huolehtimalla terveydestään ja hoitamalla asianmukaisesti sairauksiaan sekä ottamalla suositellut rokotteet, Kotkavaara muistuttaa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut