Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Polttoainerallin Venäjälle arvioidaan alkavan tulevana viikonloppuna itärajalla, kun matkustusrajoitukset ovat poistumassa – ulkoministeriö odottaa viisumien hakemisen Venäjältä vilkastuvan

Rajavartiolaitos odottaa merkittävää kasvua rajanylityksissä Suomen itärajalla heti tulevana viikonloppuna, kun koronapandemian vuoksi asetettujen matkustusrajoitusten on määrä helpottua Venäjällä perjantaista alkaen. Matkustusrajoitusten purusta on kerrottu venäläismediassa.

Kasvua odotetaan sekä venäläisten Suomeen tulossa että suomalaisten Venäjän puolella käynneissä. Suomalaisten odotetaan hakeutuvan itänaapuriin halvemman polttoaineen perässä.

Raja ylitettiin itärajalla vajaat 39 000 kertaa viikon aikana, kun Suomen matkustusrajoitukset poistuivat heinäkuun alussa, kertoo rajatarkastusyksikön päällikkö Tuomas Laosmaa Rajavartiolaitoksen esikunnasta STT:lle.

Hänen mukaansa ennen matkustusrajoituksia itärajalle tyypillistä on ollut etenkin runsas ostosmatkailu ja viikonloppuliikenne sekä Suomeen suuntautuva turismi kesä- ja talvisesonkeina.

– Kädessäni ei ole kristallipalloa, mutta odottaisin, että liikenne tuplaantuu heinäkuun alun tasosta nopeasti ja lähtee kasvamaan siitä tasaisesti edelleen, Laosmaa sanoo.

Suomen ulkoministeriöstä kerrotaan STT:lle, että virallista tietoa Venäjän matkustusrajoitusten poistumisesta ei ole vielä tullut ainakaan Moskovan tai Pietarin edustustoille.

Suomea käytetään kauttakulkuun

Heinäkuun alun rajanylitysten määrä viikkotasolla on vain murto-osa ajalta ennen koronapandemiaa. Vuonna 2019 itärajan ylitysten määrä vastaavalla viikolla oli 195 000 kertaa, vertaa Laosmaa.

Hänen mukaansa tänä vuonna alkuvuodesta liikenne itärajalla on ollut noin 10 prosenttia siitä, mitä se oli ennen korona-aikaa. Kesäkuulta heinäkuulle kasvua itärajan ylityksissä viikkotasolla on ollut noin 25 prosenttia.

Laosmaa odottaa, että itärajalla näkyy pian Suomeen kohdistuvan turismin nousu ja kauttakulun lisääntyminen Eurooppaan sekä muualle maailmaan. Venäläisten koneiden lentäminen EU:n ilmatilassa on kielletty, joten rajatarkastusyksikön päällikkö arvioi suomalaisten lentokenttien toimivan venäläisten matkustusreiteillä kauttakulkupisteinä.

Suomesta Venäjälle puolestaan suuntautuu Laosmaan mukaan polttoaineen ja muiden rajan takana halvempien hyödykkeiden hakua.

– Varmasti näillä hinnoilla kiinnostus halvempaa polttoainetta kohtaan on melko suurta, etenkin jos Venäjä ei edellytä pcr-testiä maahan saapuvilta, Laosmaa arvelee.

Hänen mukaansa polttoaineen hinnassa on huomattava ero rajan toisella puolen Suomeen verrattuna. Halvempia hyödykkeitä Venäjältä on tyypillisesti haettu itärajan lähikaupungeista, kuten Haminasta, Joensuusta ja Lappeenrannasta, mutta yksittäistapauksissa kauempaakin, Laosmaa toteaa.

Muodostuuko hakemusten suma?

Laosmaan oma arvio on, että rajanylitysten määrä voisi kasvaa noin 50–70 prosenttiin koronaa edeltävästä ajasta eli vähintään lähes sataantuhanteen viikoittain.

– Kysymysmerkkejä tässä ovat viisumien uusimistahti, kun merkittävä määrä viisumeita on umpeutunut Venäjällä korona-aikana, ja mikä on venäläisten taloudellinen tilanne sekä kyvykkyys päivittäisostosmatkailuun tällä hetkellä, hän luettelee.

Venäläisten viisumihakemusten määrän nousua ennakoidaan ulkoministeriössä, kun Venäjän matkustusrajoitukset helpottuvat.

– Olemme valmiina nostamaan kapasiteettia, ministeriön konsulipalveluiden apulaisosastopäällikkö Leena Liukkonen sanoo.

Venäläisten turistiviisumihakemusten määrä on ollut tasaisessa nousussa viime syksystä lähtien, Liukkonen kertoo. Valtaosa Suomen Venäjän-edustustoihin jätettävistä viisumihakemuksista on turismiperusteisia ja niissä taustalla voivat olla esimerkiksi perheen ja ystävien tapaaminen, matkailu tai ostoksilla käynti.

– Korona-aikaan verrattuna viisumihakemusten määrä on lähtenyt nousemaan lievästi viime lokakuulta, kun aloimme uusia vähintään kahden vuoden monikertaviisumeita riippumatta siitä, mikä on ollut syynä viisumin hakemiseen.

Liukkonen kertoo ulkoministeriön ennakoineen jo syksyllä matkustusrajoitusten poistumista.

– Ennakoimme, ettei tulisi hirveitä ruuhkia ja ihmisten tarvitsisi odottaa. Sitä varten avasimme sen (monikertaviisumien uusimisen), mutta sitten tuli Venäjän hyökkäys (Ukrainaan) ja siitä aiheutuvat vastatoimet.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen viisumituotanto romahti

Itärajalla useampivuotiset turistiviisumit ovat tuttuja tarkastuksen kohteita. Kyseiset niin kutsutut monikertaviisumit voivat olla kahdeksi vuodeksi tai jopa pidemmälle ajalle.

Suomen myöntämiä vähintään kahden vuoden monikertaviisumeita on nykyisellään voimassa ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Liukkosen mukaan noin 90 000 kappaletta.

Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, viisumituotanto on laskenut Liukkosen mukaan noin 85 prosenttia vuoden 2019 tasosta.

– Me teemme viisumeita 15 prosenttia vuoden 2019 tasosta tällä hetkellä, ja voimassa olevien viisumien määrä on noin 10 prosenttia vuoden 2019 vastaavasta määrästä, hän sanoo.

Kausityöläisiä saapunut marjatiloille "jonkin verran"

Suomeen pääsee myös muiden maiden myöntämillä Schengen-viisumeilla. Lisäksi Suomesta myönnetään erikseen viisumeita kausityöhön, esimerkiksi marjatilalle marjanpoimintaan.

Luonnonmarjojen poiminta tapahtuu turistiviisumilla, koska se ei ole eduskunnan päätöksen mukaan kausityölain mukaista kausityötä, vaan perustuu jokamiehenoikeuteen, sanoo Liukkonen.

Tänä kesänä suomalaisilla maatiloilla on jonkin verran venäläistä työvoimaa, mutta määrä on aiempia kesiä pienempi. Liukkosen mukaan tilojen kausityötä varten on venäläisille myönnetty tälle kesäkaudelle noin 1 200 viisumia.

Kausityötekijöiden lisäksi viisumilla voi tulla Suomeen työn kautta erityisasiantuntijana. Kesäkuun alussa on tullut voimaan startup-yrityksille ja erityisasiantuntijoille myös oma "pikakaistansa", jolloin maahanmuuttovirasto Migri myöntää oleskeluluvan, mutta Suomeen voi tulla lupakorttia odottaessa kansallisella D-viisumilla.

– Jos oleskelua on yli 90 päivää 180 päivän aikana, niin tarvitaan oleskelulupa, Liukkonen sanoo.

Työperäinen maahanmuutto vilkastumassa

Migrissä venäläisten oleskelulupien hakemusten määrässä on huomattu kasvua. Määriä tilastoidaan ja vahvistetaan kuukausittain.

– Tänä vuonna ensimmäisen puolen vuoden aikana venäläiset hakijat ovat jättäneet oleskelulupahakemuksia eri perusteilla noin 3 600 kappaletta. Viime vuonna vastaavalla ajalla hakemuksia jätettiin 1 800. Tämä kertoo siitä, että näiden ensimmäisten jätettyjen oleskelulupahakemusten määrässä on selvää kasvua, Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen sanoo.

Tarkemmat luvut puolivuotiskaudelta vahvistetaan hänen mukaansa huomenna. Viime vuonna venäläiset jättivät runsaat 4 300 ensimmäistä oleskelulupaa koskevaa hakemusta.

Helmisen mukaan erityisesti työperäinen maahanmuutto on vilkastumassa. Venäläiset ovat perinteisesti Suomessa yksi suurimmista oleskelulupien hakijaryhmistä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuonna yli 30 000 Venäjän kansalaista, noin 85 500 venäjänkielistä sekä lähes 18 000 Venäjällä syntynyttä. Venäläiset olivat viime vuonna toiseksi suurin ulkomaisista kansalaisuusryhmistä Suomessa.

Nyt Suomeen haetaan oleskelulupia Venäjältä erityisesti opiskelijoiden, työntekijöiden, erityisasiantuntijoiden tai näiden perheeseen kuuluvien statuksilla.

Helmisen mukaan kasvua näissä tänä keväänä selittää muun muassa tiettyjen suomalaisyritysten lopettaminen Venäjällä. Näistä yrityksistä asiantuntijoita ja työntekijöitä sekä heidän perheitään on valmistellut tuloa Suomeen.