Uzbekistan julisti hätätilan Karakalpakstanin tasavaltaan protestien vuoksi – mielenosoituksissa kuolonuhreja

Uzbekistanissa Keski-Aasiassa on julistettu kuukauden mittainen hätätila Karakalpakstanin autonomiseen tasavaltaan. Paikallista aikaa puolenyön jälkeen alkaneen hätätilan taustalla ovat alueella järjestetyt mielenosoitukset.

Protesteilla on vastustettu maassa suunniteltuja perustuslakiuudistuksia, jotka läpi mennessään heikentäisivät Karakalpakstanin asemaa. Harvinaiset mielenilmaukset ovat pakottaneet kuitenkin maan presidentin Shavkat Mirzijojevin luopumaan uudistuksista. Presidentti saapui alueelle eilen ja lupasi, että ehdotetut lakimuutokset peruttaisiin.

Viranomaiset kertoivat aiemmin päivällä ottaneensa kiinni "joukkomellakoiden järjestäjiä", joiden he sanoivat aikoneen vallata hallintorakennuksia Karakalpakstanin pääkaupungissa Nukusissa.

Perjantaina tuhannet ihmiset lähtivät Nukusissa kaduille osoittamaan mieltään sen jälkeen, kun maan perustuslakiin ehdotetuista muutoksista julkaistiin luonnoksia. Perustuslakiuudistuksista oli odotettu järjestettävän kansanäänestys lähikuukausina.

Presidentti Mirzijojev kertoi sunnuntaina puheessan, että mielenosoituksissa olisi kuollut sekä siviilejä että turvallisuusviranomaisia. Hän ei kuitenkaan kertonut kuolonuhrien lukumäärää.

Internetyhteyksiä on rajoitettu alueella edellisen viikon aikana ja ainakin yksi yksityinen mediatoimija on poistanut Karakalpakstanin asemaan suunnitelluista muutoksista kirjoitetun artikkelin pian sen julkaisun jälkeen.

Asukkaat kiukustuivat aikeista riistää oikeus irtautua Uzbekistanista

Hallinto on perustellut elokuun alkuun saakka voimassa olevaa hätätilaa alueen kansalaisten "turvallisuuden takaamisella, heidän oikeuksiensa ja vapauksiensa suojelemisella sekä lain ja järjestyksen palauttamisella".

Spontaanit mielenosoitukset on kielletty entisessä neuvostotasavallassa, ja poliisi sanoi perjantaina, että "laki ja järjestys" olisikin palautettu alueella. Tästä huolimatta mielenosoitukset ovat tähän mennessä suurin haaste maata itsevaltaisesti hallitsevalle Mirzijojeville.

Valtionpäämies maalaa itsestään kuvaa uudistajana, mutta hänen valtakauttaan ovat torpedoineet perättäiset maailmanlaajuiset kriisit – ensin koronaviruspandemia ja sittemmin maan tärkeän kauppakumppanin Venäjän tekemä hyökkäys Ukrainaan.

Mirzijojevin lehdistöedustajat kertoivat lauantaina, että presidentti oli tavannut Karakalpakstanin parlamentin edustajia. Aluetta koskevat perustuslain kohdat pysyisivät presidentin edustajien mukaan muuttumattomina "Karakalpakstanin asukkaiden esittämien mielipiteiden pohjalta".

Alueen asukkaita suututtaneet ehdotetut lakimuutokset olisivat muun muassa poistaneet tasavallan perustuslaillisen oikeuden irtautua Uzbekistanista kansanäänestyksen myötä.

Kyseisestä oikeudesta sovittiin vuonna 1993 sen jälkeen, kun Karakalpakstanin johto oli pyrkinyt tekemään suurempaa pesäeroa Uzbekistaniin Neuvostoliiton vuonna 1991 tapahtuneen hajoamisen alla.

Lentokentän toimintaa rajoitettu ja Nukusiin pystytetty tarkastuspisteitä

Köyhän alueen nimi juontaa juurensa karakalpakin kansasta. Karakalpakkeja on paljon muun muassa Nukusissa, jossa protesteja järjestettiin. Kahden miljoonan asukkaan läntisellä alueella karakalpakit ovat kuitenkin nykyisellään vähemmistöryhmä.

Uzbekistanin naapurivaltio Kazakstan sanoi lauantaina estävänsä Uzbekistanin pyynnöstä "ihmisten, ajoneuvojen ja tavaran" kulun Karakalpakstanin kanssaan jakaman rajan läpi.

Uutistoimisto AFP:lle nimettömänä kommentoineet asukkaat olivat kertoneet, ettei Nukusin lentokenttä ole täysin toiminnassa. Lisäksi poliisin ja asevoimien kerrotaan pystyttäneen tarkastuspisteitä lentokentän laitamille ja Nukusin keskustaan.

Karakalpakstanin poliisi, parlamentti ja hallitus kertoivat lauantaina tiedotteessa, että "provokaattorit" olivat yrittäneet perjantaisten protestien yhteydessä "vallata hallinnon instituutioita" sekä muun muassa horjuttaa Uzbekistania.

– Ryhmä joukkomellakoiden järjestäjiä ja lainvalvontavirastoja aktiivisesti vastustaneita ihmisiä on otettu kiinni, tiedotteessa kerrottiin.

Tiedotteessa tapahtumista syytetään "rikollisryhmää" ja kerrottiin kiinniotettuja vastaan aloitetun tutkintoja.

Perustuslakimuutoksilla yritetään myös pidentää presidenttikautta

Kaikkiaan 35 miljoonan asukkaan muslimienemmistöinen Uzbekistan on Keski-Aasian väkirikkain valtio.

Karakalpakstanin asemaan liittyvien muutosten lisäksi maan uudistetussa perustuslaissa odotetaan otettavan uudelleen käyttöön seitsemän vuoden mittaiset presidenttikaudet. Nykyisellään kauden pituus on viisi vuotta.

Muutos todennäköisesti hyödyttäisi 64-vuotiasta Mirzijojevia, joka on sanonut luovansa "uutta Uzbekistania". Hän on tehnyt uudistuksia, jotka ovat kumonneet joitain hänen edeltäjänsä Islam Karimovin kovia päätöksiä.

Karimovin hallintokauden aikana maassa oli muun muassa puuvillan sadonkorjuuseen liittyvää järjestelmällistä pakkotyötä, mielenosoittajien surmaamisia vuonna 2005 sekä kertomuksia kidutuksista. Vankeja on kerrottu muun muassa keitetyn ja jäädytetyn.

Tyranniksi kuvailtu Karimov johti maata ensin vuodesta 1989 neuvostotasavallan kommunistisen puolueen johtajana, ja sittemmin Neuvostoliiton romahduksen jälkeen presidenttinä vuosina 1991–2016. Karimov kuoli aivoverenvuotoon vuonna 2016 ollessaan 78-vuotias.

Istuva presidentti Mirzijojev toimi aiemmin edeltäjänsä pääministerinä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut