Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Koronakriisi vähensi sukupuolten välistä tasa-arvoa eikä päätöksissä huomioitu tarpeeksi tasa-arvonäkökulmia, kertoo THL:n tuore selvitys – "Voidaan pitää epäonnistumisena tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta"

Koronakriisi syvensi sukupuolten välistä epätasa-arvoa, eikä tasa-arvonäkökulmaa otettu tarpeeksi huomioon rajoitus- ja tukitoimista päätettäessä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisema selvitys.

Selvityksen mukaan koronakriisi kuormitti erityisesti naisenemmistöisillä aloilla työskenteleviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan työntekijöitä, ja toi entistä selvemmin esiin vanhemmuuden vastuiden epätasaisen jakaantumisen naisten ja miesten välillä.

Korona-arki koetteli selvityksen mukaan äitejä isiä useammin, vaikka kouluja ja päiväkoteja koskevat rajoitustoimet ja karanteenijaksot kuormittivat lapsiperheitä kokonaisuudessaan. Äidit kokivat isiä useammin jaksamisen ongelmia ja yksinäisyyttä. Myös työn ja varhaiskasvatusikäisten lasten hoidon yhteensovittaminen kuormitti yleisemmin äitejä.

Naisten työllisyys kärsi enemmän, mutta tokeni nopeammin

Ensimmäisenä koronavuonna naisten työllisyys kärsi miesten työllisyyttä enemmän. Naisten työllisyys kuitenkin toipui kriisistä nopeammin kuin miesten, ja vuoden 2022 alussa naisten työllisyysaste ohitti ensimmäistä kertaa miesten työllisyysasteen lähes prosenttiyksiköllä.

Selvityksessä kuitenkin huomautetaan, että koronakriisi on vaikuttanut hyvin eri tavoin muun muassa henkilön ammattiasemasta ja iästä riippuen. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kriisin vaikutukset osuivat vuonna 2020 kipeimmin alle 25-vuotiaisiin. Tämä johtuu siitä, että koronakriisissä eniten kärsineiden toimialojen ikärakenne painottui pääosin nuoriin.

Koronapandemian kahden ensimmäisen vuoden vaikutukset kokonaistyöllisyyteen jäivät Suomessa kuitenkin lopulta suhteellisen vähäisiksi, jos niitä verrataan esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisiä seuranneeseen taantumaan, selvityksessä todetaan.

Työllisyyden sukupuolittainen kehitys kuitenkin poikkesi aiemmista työllisyyskriiseistä, sillä naisten työllisyysaste laski ensimmäisenä ja rajummin kuin miesten, mutta lähti toisaalta toipumaan tehokkaammin kuin miesten työllisyysaste. Aiemmissa kriiseissä asia on selvityksen mukaan ollut päinvastoin.

Koronatukia enemmän miesvaltaisille aloille

Selvityksen mukaan koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi puuttui kokonaan tai oli puutteellista, eikä yhdenkään yritystukiin liittyvän esityksen sukupuolivaikutuksia arvioitu.

– Sukupuolinäkökulman sivuuttamista voi pitää epäonnistumisena sukupuolten tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta, arvioi Tampereen yliopiston tutkija Anna Elomäki tiedotteessa.

Koronatoimien euromääräisesti suurin kokonaisuus olivat yritystuet, mutta niiden jakautuminen eri toimialoille ei selvityksen mukaan ollut tasa-arvonäkökulmasta tasapainoinen.

Erityisesti kriisin alkuvaihe koetteli naisenemmistöisiä toimialoja ja naisyrittäjiä. Siitä huolimatta vuonna 2020 myönnetyistä suorista yritystuista 38 prosenttia kohdistui miesenemmistöisille aloille ja vain 14 prosenttia naisenemmistöisille aloille. Loput myönnettiin niin sanotuille tasatoimialoille, joilla ei ole selkeää mies- tai naisenemmistöä.

– Päätöksenteon tueksi olisi ollut tärkeää tehdä arvio sukupuolivaikutuksista, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg tiedotteessa.

Selvityksessä tutkittiin kriisin eri vaikutuksia tasa-arvon eri osa-alueisiin, kuten työllisyyteen, toimeentuloon sekä terveyteen ja hyvinvointiin.

Hanketta koordinoi THL, ja se toteutettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen, Tampereen yliopiston ja Kelan kanssa.