Päästöjä lisäävällä lakimuutoksella yritetään laskea väliaikaisesti polttoaineiden pumppuhintoja – ministeriöillä eriävät näkemykset jakeluvelvoitteen alentamisen hyödyistä ja haitoista

Hallitus päätti aiemmin tällä viikolla alentaa polttoaineiden jakeluvelvoitetta tämän ja ensi vuoden osalta. Jakeluvelvoite pakottaa polttoaineen jakelijoita sekoittamaan bensiinin ja dieselin joukkoon biopolttoainetta.

Velvoitetta lasketaan tänä vuonna 7,5 prosenttiyksiköllä. Ensi vuoden alennuksesta päätetään syksyllä.

Jakeluvelvoitteen alentamisen tavoitteena on laskea väliaikaisesti liikenteen polttoaineiden pumppuhintoja. Alentamisen arvioidaan laskevan dieselin pumppuhintaa 12 senttiä litralta verrattuna maaliskuun 2022 hintoihin. Hintavaikutusten toteutumiseen kerrotaan hallituksen esityksessä kuitenkin liittyvän suuria epävarmuuksia.

Alentamisen on myös laskettu lisäävän Suomen hiilidioksidipäästöjä tänä vuonna noin 800 000 hiilidioksiditonnilla.

Velvoitteen alentamisen taloudelliset vaikutukset sekä päästövaikutukset kirvoittivat ministeriöiltä eriäviä lausuntoja.

Riski taloudelle ja päästötavoitteille

Liikenne- ja viestintäministeriössä velvoitteen alentamisen nähtiin lisäävän taloudellisia riskejä tulevaisuudessa.

Päästövähennysten saavuttamiseksi jakeluvelvoitetta pitää vuodesta 2024 alkaen tiukentaa nopeasti, jotta vuosina 2022–2023 tehtyjen kevennysten päästöt voidaan kompensoida. Ministeriön arvion mukaan se muodostaa riskin, että kuluttajahinnat nousevat huomattavasti kevennysten loppuessa.

Jos sovittuja päästövähennyksiä taas ei määräaikaan mennessä saavuteta, osa Suomen EU:lta saamista tuista voi jäädä saamatta. Suomi on saanut unionilta rahoitusta muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa toimet polttoaineiden hinnannousun vaikutusten lieventämiseksi katsotaan tarpeellisiksi. Ministeriön mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen ei kuitenkaan ole tähän paras keino, sillä sen hintavaikutus on ministeriön mukaan epävarma.

Huoltovarmuuskeskus epäilevänä

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö näkivät kumpikin velvoitteen alentamisen ongelmallisena Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Käytännössä nyt tekemättä jätetyt päästöleikkaukset siirretään tehtäviksi tulevaisuudessa. Hallituksen esityksen mukaisesti vuoden 2022 jakeluvelvoitteen laskun vuoksi saavuttamatta jääneet päästövähennykset kompensoidaan velvoitteen säädettyä nopeammilla korotuksilla vuoteen 2030 mennessä. Korotuksista säädetään tulevana syksynä.

Velvoitteen alentaminen hidastaisi ympäristöministeriön mukaan myös fossiilisesta energiasta ja venäläisestä energiasta luopumista.

Tähän huoleen yhtyi lausunnossaan myös Huoltovarmuuskeskus, jonka mielestä esitys heikentää maan huoltovarmuutta. Sen arvion mukaan 7,5 prosenttiyksikön vähennys uusiutuvissa polttoaineissa tarkoittaa 7,5 prosenttiyksikön nousua fossiilisissa tuontipolttoaineissa.

Päästötavoitteiden kustannukset kikkailulla alhaisemmiksi

Valtiovarainministeriössä murehdittiin päästövähennystavoitteiden ja niiden kustannusten kiristymistä tulevaisuudessa.

Ministeriön lausunnossa huomautetaan, että Euroopan komission ehdotuksen mukaan EU:n vihreän siirtymän suunnitelmassa esimerkiksi liikenteen päästökiintiöt vuosille 2026–2029 riippuvat vuosien 2021–2023 päästöistä.

Siksi valtiovarainministeriössä katsotaan, että mitä alhaisempi jakeluvelvoite on Suomessa vuosina 2021–2023, sitä pienemmiksi velvoitteen kustannukset jäävät tulevaisuudessa. Biopolttoaineiden kulutuksen alentaminen mahdollisimman paljon vuosina 2022–2023 olisi tulevien tavoitteiden kannalta kustannustehokasta ja säästäisi merkittävässä määrin yhteiskunnan varoja, lausunnossa arvioidaan.

Päästöjen kasvu kuitataan ministeriön lausunnossa toteamalla, ettei jakeluvelvoitteella vähennetä globaaleja nettopäästöjä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut