Venäjän aloittaman Ukrainan-sodan jälkeen tapahtunut muutos suomalaisten Nato-kannoissa on ollut historiallisen jyrkkä. Näin arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen.
– Tämä on todellakin poikkeuksellista. Mitään vastaavaa vertailukohtaa ei tietääkseni löydy suomalaisen mielipiteenmittauksen historiasta, Rahkonen sanoo.
Rahkonen kävi STT:n pyynnöstä läpi eri kyselytutkimusten aikasarjoja sillä silmällä, löytyisikö Suomen historiasta jokin nyt nähtyä Nato-kannan muutosta vastaava käänne.
– Mitään näin dramaattista sieltä ei löytynyt, eikä omalla urallanikaan ole tullut tällaista vastaan, Rahkonen toteaa.
– Pitäisi varmasti mennä sotavuosiin, että löytyisi jotain vastaavaa, mutta silloin mielipidetutkimuksia ei vielä tehty.
Ainoastaan perussuomalaisten nousu vuonna 2010 pienpuolueesta lähes eduskunnan suurimmaksi puolueeksi vetää Rahkosen mukaan jollain tavalla vertoja Nato-kannassa tapahtuneelle muutokselle.
– Sanoisin, että se on viimeisin esimerkki, joka itselleni tulee mieleen näin suuresta mielipiteen muutoksesta Suomessa, Rahkonen sanoo.
– Eikä sekään ollut niin äkillinen kuin nyt nähty Nato-kannan muutos.
"Yleensä ihmisten asenteet eivät juuri muutu"
Suomalaisten Nato-kannat muuttuivat lähes yhdessä yössä. Kaikissa Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen jälkeen tehdyissä mielipidemittauksissa kannatus Suomen sotilaalliselle liittoutumiselle on ollut yli 50 prosenttia.
Tuorein esimerkki on tänään julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kysely. Nato-jäsenyyttä kertoi kannattavansa hieman useampi kuin kaksi vastaajaa kolmesta. Vielä syksyllä vastaavassa MTS:n kyselyssä jäsenyyttä kertoi kannattavansa noin neljännes vastaajista.
Rahkosen mukaan mielipiteen täyskäännöstä voi selittää se, ettei Naton vastustus ollut juurtunut kovin syvälle moneenkaan suomalaiseen.
– Suomalaiset ovat saattaneet vastustaa Natoa enemmän pintapuolisesti. On ehkä ajateltu, että miksi pitäisi korjata jotain, joka ei ole rikki. Ei ole nähty tarvetta liittyä, Rahkonen sanoo.
– Yleensähän ihmisten asenteet eivät juuri muutu, koska ne perustuvat arvoihin, jotka ovat hyvin hitaita muuttumaan. Venäjän hyökkäys pelästytti suomalaiset pahan kerran.
Maanpuolustustahto mittaushistorian korkeinta
Myös suomalaisten maanpuolustustahto on nyt historiallisen korkealla tasolla. MTS:n tuoreen kyselyn mukaan useampi kuin neljä suomalaista viidestä haluaa, että Suomea puolustetaan aseellisesti, jos maahan hyökätään.
Maanpuolustustahto on nyt korkeimmillaan koko MTS:n kyselytutkimusten historiassa. MTS on tehnyt mielipidemittauksia vuodesta 1976 lähtien. Ainoastaan kolmesti aikaisemmin maanpuolustustahto on ollut tutkimuksissa lähellä nykytasoa: vuosina 1995, 2000 ja 2004.
Ennen nyt julkaistua kyselyä MTS teki vastaavan haastattelututkimuksen Suomessa viime syksynä. Tuolloin noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että Suomea pitäisi puolustaa aseellisesti, jos maahan hyökätään.
MTS:n puheenjohtajan Harri Järvisen mukaan tulokset ovat merkittäviä.
– Tutkimuksemme kysymykset ovat olleet samat vuodesta toiseen. Nyt nähty muutos tuloksissa viime kyselyyn verrattuna on jopa merkittävän suuri, Järvinen totesi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Tulosten perusteella myös poliittisten päättäjien (tänä keväänä) tekemillä (turvallisuuspoliittisilla) päätöksillä on kansalaisten vahva tuki.
Vielä syksyllä yli puolet oli liittoutumattomuuden kannalla
Sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on kyselyn mukaan romahtanut Suomessa. Nyt enää alle viidennes vastaajista kannatti sotilaallista liittoutumattomuutta, kun vielä syksyllä yli puolet oli liittoutumattomuuden kannalla.
Ylipäätään Suomen sotilaallista liittoutumista ilman, että liittoumaa mitenkään yksilöitäisiin, kertoi kannattavansa kaksi vastaajaa kolmesta. Viime syksynä sotilaallista liittoutumista tuki hieman alle kolmannes kyselyyn vastanneista.
Sotilaalliselle liittoutumiselle löytyi kyselyssä tukea puoluekannasta riippumatta. Kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa liittoutumista tuki yli puolet vastaajista.
MTS:n pääsihteerin Heli Santalan mukaan kysymys Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on ollut mukana tutkimuksissa vuodesta 1996 lähtien. Kysymys otettiin mukaan sen jälkeen, kun Suomi oli edellisenä vuonna liittynyt Euroopan unioniin.
– Kysymys liittoutumattomuudesta jää varmaan tulevista kyselyistämme pois, koska Suomi on tänään jättänyt virallisen jäsenhakemuksensa Natoon, Santala totesi tiedotustilaisuudessa.
MTS:n kyselyyn vastasi noin tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista huhti–toukokuussa. Kyselyn toteutti Taloustutkimus, ja kyselytutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.