Historiallisessa Nato-keskustelussa eduskunnassa kiitelty Suomen päätöstä edetä kohti jäsenyyttä, mutta muun muassa ydinasekysymykset hämmentävät

Eduskunta keskusteli maanantaina pitkään ja hartaasti oven takana olevasta Nato-jäsenyydestä, mutta uusia näkökulmia ei enää iltaa kohti mentäessä juurikaan noussut esiin. Puheenvuoroissa toistuivat samat perustelut toinen toisensa jälkeen. Tärkeintä kansanedustajille vaikuttikin olevan oman mielipiteen jääminen historian kirjoihin.

Illalla kello 20 aikaan arvio oli, että lähetekeskustelu voitaisiin saada yöllä päätökseen ja tiistaina päästäisiin aloittamaan palautekeskustelu.

Puheenvuoroissa pääasiassa kiiteltiin sitä, että Suomi on menossa kohti Nato-jäsenyyttä. Monissa puheenvuoroissa pidettiin tärkeänä, ettei Suomi enää koskaan joutuisi sotaan.

Kriittisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvan vasemmistoliiton mielestä on tärkeää käydä keskustelua siitä, millainen jäsen Suomi haluaa puolustusliitossa olla. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on sekä liittoutumisen puolesta että sitä vastaan äänestäviä edustajia.

– Muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, ettei heidän alueelleen sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia. Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.

Myös muun muassa vihreiden Inka Hopsu nosti esiin, että Ruotsi näyttää puheenvuoroissaan ottavan kantaa ydinaseettomaan Pohjolaan ja aseistariisuntaan.

– Tämä on hyvä linja, jossa Pohjoismaiden kannattaa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä viime kädessä ydinaseista vapaan maailman saavuttamiseksi.

Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat kertoneet haluavansa vaikuttaa siihen, että Ruotsi esittää yksipuolisesti varaumat ydinaseiden tai ulkomaisten tukikohtien Ruotsiin sijoittamista vastaan.

SDP:n Erkki Tuomioja muistutti, että ydinaseisiin perustuva turvallisuus on hauras ja epävakaa.

– Siksi on tärkeää, että jatkamme työtämme ja toimintaamme ydinasevalvonnan ja ydinaseriisunnan puolesta, hän sanoi.

Tuomioja ei sulje pois mahdollisuutta, että Naton jäsenenäkin Suomi voisi harkita liittymistä YK:n ydinaseiden täyskieltosopimukseen.

Kaikkonen: Suomella ei ehtoja

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toisti, että Suomi ei ole asettamassa liittymiselleen mitään ehtoja. Hän kuitenkin korosti, että Suomi ei ole lähdössä tavoittelemaan ydinaseiden sijoittamista omalle maaperälleen.

– Näihin jäsensopimuksiin, mitä Naton kanssa tehdään ja sinne sopimuksiin, ei aseteta rajoitteita tai julistuksia. Ei niitä ole minkään Nato-maan jäsenyyssopimuksessa – ei myöskään Norjan, joka usein esimerkkinä mainitaan, Kaikkonen sanoi.

Yrttiaho: Suomi mukaan ydinaseblokkiin

Vasemmistoliiton Johannes Yrttiahon mukaan Nato-jäsenyys tarkoittaa menemistä osaksi Yhdysvaltain ydinasepolitiikkaa. Hänestä on surkuhupaisaa, että vihreissä ja vasemmistoliitossa väitetään, että Natossa voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta.

– Hallitus on liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsenvaltio ei ole hyväksynyt ydinasekieltosopimusta. Nato on myös ilmoittanut vastustavansa YK:n sopimusta.

Hän on pahoillaan siitä, että lähes 80 vuotta kestänyt liittoutumattomuus ja rauhanaika ollaan yhden kevään kuohunnassa vaihtamassa riskeihin ja jännitteisiin, joita Nato-jäsenyys aiheuttaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) viittasi voimassa olevaan ydinenergialakiin, jossa on jo olemassa tarkat rajoitteet.

– Mutta haluan tässäkin vakuuttaa, että tulemme totta kai Suomena pitämään sen ulkopoliittisen linjan, joka meillä on ollut ydinaseriisunnan puolesta globaalisti vaikuttaa siihen, että ydinaseeton maailma toteutuisi, hän sanoi.

Yksiääniseen keskusteluun kritiikkiä

Vasemmistoliitto katsoo, että sen rooli Nato-keskustelussa tänä keväänä on ollut tuoda varsin yksiääniseen keskusteluun rakentavia ja kriittisiä huomioita.

– Emme ole sitä tehneet pelotellaksemme. Päinvastoin, on tärkeää rauhoitella pelkoja Ukrainassa nähtävän valloitussodan tyyppisestä hyökkäyksestä Suomeen. Sitä ei ole näköpiirissä jo ihan siksi, että Venäjän armeija on odotettua heikompi ja kiinni Ukrainan sodassa ja sen seurauksissa, Saramo sanoi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on sekä liittoutumisen puolesta että sitä vastaan äänestäviä kansanedustajia.

Nato-jäsenyyttä vastustavat kansanedustajat ovat selvä vähemmistö. Keskustelun aikana muutama tähän asti kantansa kertomatta jättänyt kertoi nyt puoltavansa Natoon hakemista. Heitä olivat ainakin Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Johannes Koskinen (sd.).

Äänestys todennäköinen

Lähetekeskustelun jälkeen ulkoasiainvaliokunta kokoontuu puhemies Matti Vanhasen (kesk.) arvion mukaan lyhyeen kokoukseen, jossa se laatii vastausehdotuksen selontekoon.

Nato-selonteko sisällytetään aiempaan ulko- ja turvallisuuspoliittista ajankohtaisselontekoa koskevaan mietintöön.

– Sitten siitä käydään palautekeskustelu, jossa tehdään mahdolliset eri mieltä olevat vastaehdotukset. Sen jälkeen äänestetään, Vanhanen kiteytti prosessin viime viikolla.

Asiasta äänestetään siinä tapauksessa, että keskustelun aikana tehdään valiokunnan mietinnön kannasta poikkeava ehdotus, joka saa kannatusta. Tätä on pidetty todennäköisenä.

Kansanedustajat ovat jo saaneet Natoon liittymisestä paljon tietoa, ja heitä on myös kuultu valiokunnissa ajankohtaisselonteon käsittelyn yhteydessä.

Sen jälkeen kun eduskunta on päätöksensä tehnyt, valtioneuvosto tekee muodollisen esityksen, jonka presidentti virallisesti hyväksyy. Tämän jälkeen Suomen hakemus voidaan toimittaa Naton pääkonttoriin Brysseliin.

Ulkoministeriöstä on arvioitu, että kirjeen toimittaa Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen.

Valtioneuvosto on varautunut kokoontumaan omaan istuntoonsa nopeasti sen jälkeen, kun eduskunnan käsittely on valmis.