Mielenosoitukset kukistanut ex-turvallisuusministeri John Lee valittiin odotetusti Hongkongin johtoon

Hongkongin erityishallintoalueen uudeksi hallintojohtajaksi valittiin sunnuntaina odotetusti entinen turvallisuusministeri John Lee, 64. Hän oli ainoa Kiinan hyväksymä ehdokas virkaan.

Leen valinnan puolesta äänesti 1 416 valitsijakomitean jäsentä, ja vain kahdeksan vastusti. Loput paikalla olleista yhteensä 1 461 jäsenestä eivät äänestäneet.

Yksi harvoista jäljellä olevista Hongkongin demokratialiikkeeseen kuuluvista ryhmittymistä, sosiaalidemokraatit, piti pienen, kolmen ihmisen mielenilmauksen ennen äänestyksen alkamista vaatien muun muassa yleistä äänoikeutta.

Valitsijakomitean jäsenien määrä on vain 0,02 prosenttia erityishallintoalueen asukasluvusta.

– Tältä John Leen uusi alku näyttää, se kutistaa kansalaisoikeuksiamme. Tiedämme, ettei toimillamme ole mitään merkitystä, mutta emme halua, että Hongkong hiljenee täysin, sanoi protestoijiin kuulunut Vanessa Chan kymmenien poliisien seuratessa tilannetta.

Mielipidemittausten mukaan vain noin neljännes Hongkongin asukkaista luottaa Leen kykyihin johtajana. Luku on silti huikeasti parempi kuin väistyvällä hallintojohtajalla Carrie Lamilla, johon luotti 12 prosenttia vastaajista.

Lam ilmoitti jo huhtikuussa, ettei pyri uudelle kaudelle.

Kuri ja järjestys

Hongkongin levottomien viime vuosien taustaa vasten Leen valinta tehtävään ei ole sattumaa, sillä hänen taustansa on järjestyksen ja kurin maailmassa. Lee on entinen poliisi, ja väistyvän hallinnon aikana hän työskenteli muun muassa turvallisuusministerinä. Aiemmilla hallintojohtajilla tausta on usein ollut liike-elämän puolella.

Uutistoimisto Bloombergille Leen nousua Hongkongin johtoon arvioinut Macaon yliopiston professori Eilo Yu uskoo, että Hongkongin asema liike-elämän keskuksena on laitettu ainakin hetkeksi jäihin.

– He todennäköisesti keskittyvät ensiksi järjestyksen ylläpitoon. Kansallista turvallisuutta korostava siipi on voittanut pelin, hän sanoi.

Kapinan kesyttäjä

Leehen alettiin kiinnittää Kiinassa huomiota vuonna 2019, jolloin Hongkongissa saivat alkunsa vuoden jatkuneet laajamittaiset mielenosoitukset. Ne alkoivat luovutuslakia koskevasta lakiesityksestä, joka olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan.

Satojatuhansia ihmisiä kaduille keränneet joukkokokoontumiset vaativat lain hylkäämistä ja laajempia kansalaisvapauksia. Mielenosoitukset äityivät paikoin väkivaltaisiksi ja ajoivat erityishallintoalueen sekasortoon. Kuvat kyynelkaasun täyttämistä kaduista arkipäiväistyivät.

Turvallisuudesta vastaavana ministerinä Lee johti Hongkongin järjestyksenpitoa järkähtämättömästi. Hän piti jatkuvasti yhteyttä Pekingiin ja osoitti uskollisuuttaan muun muassa toistamalla Kiinan sepittämää tarinaa siitä, että mielenosoitukset olivat ulkomaisten tahojen rahoittamien terroristien juoni.

Vaikka luovutuslakiesitys kuopattiin vuoden 2019 syksyllä, tukahdutettiin alueella jatkuneet mielenosoitukset lopulta vasta kesällä 2020. Tuolloin Kiina hyväksyi Hongkongia koskevan turvallisuuslain, jonka oli tarkoitus suojata erityishallintoaluetta ulkomaisilta Kiina-vastaisilta voimilta. Laki käytännössä kriminalisoi toisinajattelun ja sulki alueen aktiivisen demokratialiikkeen suun.

Lee valvoi turvallisuuslain toimeenpanoa. Sen nojalla syytteitä on nostettu vajaan kahden vuoden aikana yli 180. Toimittajat ilman rajoja -järjestön tuoreen lehdistönvapausindeksin mukaan Hongkong on 180 valtion ja alueen listauksessa sijalla 148, kun vielä viime vuonna sen sijoitus oli 68 sijaa parempi.

– Hän on mies, joka osoitti kestävänsä. Jos hän todella haluaa jotakin, hän tekee kaikkensa ylittääkseen esteet, Leetä turvallisuusministerinä edeltänyt Lai Tung-kwok sanoo uutistoimisto AFP:lle.

Perintönä tukku rakenteellisia ongelmia

Leen nousu Hongkongin johtoon on sittemmin noudattanut totuttua kaavaa. Viime vuonna Lee korotettiin kakkosmiehen paikalle hallinnon pääsihteeriksi, virkaan, joka toimi myös väistyvän hallintojohtajan Carrie Lamin ponnahduslautana tehtävään.

Vuodesta 2017 Hongkongia johtanut Lam lupasi kautensa aluksi ratkoa toimeentuloa koskevia ongelmia, jotka ovat tiiviisti kytköksissä asumisen riistäytyneeseen hintaan. Lamin kaudella tuloeroja ja toimeentuloon liittyviä ongelmia ei saatu ratkottua, ja Hongkong kantaa yhä sitkeästi kyseenalaista kunniaa kaupunkina, jossa asuminen on tulotasoon nähden maailman kalleinta.

Lamin kauden jälkimmäistä puoliskoa varjosti mielenosoitusten lisäksi koronapandemia. Alkuvuodesta Hongkongin verrattain huonosti rokotettua ja tiiviisti asuvaa väestöä koetteli omikron-muunnoksen rantautuminen alueelle. Se nosti hetkellisesti Hongkongin väestöön suhteutetun koronakuolleisuuden maailman suurimmaksi.

Ikuisuusteemoilla eli toimeentulo-ongelmien ratkomisella ja hallinnon parantamisella kampanjoinut Lee onkin saamassa turvallisuusasioiden lisäksi hoitaakseen kasan vanhoja peruja olevia rakenteellisia ongelmia.

Valintamenettely yksi poliittisista kiistakapuloista

Hallintojohtajan valintamenettely oli yksi erityishallintoalueen poliittisista kiistakapuloista silloin, kun kaduille saattoi vielä lähteä ilman turvallisuuslain tuomaa elinkautisen vankeusrangaistuksen uhkaa.

Esimerkiksi 2010-luvun puolivälissä Hongkongissa eläteltiin vielä toiveita siitä, että hallintojohtaja voitaisiin tulevaisuudessa valita yleistä äänioikeudella ja vapaalla ehdokasasettelulla. Niin kutsuttu sateenvarjoliike eli vuoden 2014 laajat mielenosoitukset saivat alkunsa, kun Kiina ilmoitti, että hallintojohtaja valitaan Kiinan ennalta valitsemien "patrioottisten" ehdokkaiden väliltä.

Kolme vuotta myöhemmin patrioottinen eli Kiina-mielinen ehdokas Carrie Lam valittiin johtamaan Hongkongia.

Valituksi tultuaan John Lee aloittaa uutena hallintojohtajana myöhemmin kesällä.

-----

Lähteinä AFP, Bloomberg, Asia Nikkei ja South China Morning Post.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut