Kun New Yorkin arvostetun Metropolitan-oopperan Jevgeni Onegin -esityksen alkuperäinen sopraano Ailyn Perez oli huhtikuun alussa liian kipeä esiintymään, soi tämän paikkaajaksi valitun Marjukka Tepposen puhelin.
Hyppäämällä venäläisklassikon naispäärooliin Metropolitanin lavalle Tepponen sai paitsi mahdollisuuden laulaa yleisön edessä, myös näyttää kykynsä suoriutua tulikasteesta esimerkiksi katsomossa istuneelle esityksen toiselle roolittajalle.
– Hän tuli juttelemaan esityksen jälkeen, mutta en oikein osannut sanoa kunnollista lausetta millään kielellä. Sitä ei pystynyt keskittymään mihinkään muuhun kuin että oh my God, mitä tapahtui!
Tatjanan roolin laulaminen yleisön edessä oli myös täydellinen koelaulu, mutta tulikoetta seuraavat käänteet eivät ole enää Tepposen itsensä käsissä. Seuraavaksi New Yorkiin lentää laulajan agentti, jonka tehtävänä on keskustella päätöksistä vastaavien ihmisten kanssa siitä, olisiko Metropolitanin tulevaisuuden tuotannoissa jotain Tepposelle sopivaa.
– Nyt eletään jännässä vaiheessa. Olisin tietenkin äärimmäisen innostunut ja kiitollinen mahdollisuudesta palata tänne joskus, mutta mistään ei ole puhuttu vielä. Se riippuu niin monesta asiasta. Onko tarjolla roolia, johon minun nähtäisiin sopivan tai tarvitaanko vielä lisää näyttöjä.
Tepponen toteaa palautteen kollegoilta olleen ihanan kannustavaa, mutta arvelee, ettei hän ole ainakaan New Yorkissa riittävän tunnettu nimi isoon päärooliin.
– Toisaalta, se että on laulanut Metropolitanissa voi olla hyödyksi Euroopassa ja se taas voi ruokkia tätä puolta.
Tärkeää on se, että sekä musiikillinen että näyttämöllinen työryhmä olivat innostuneita Tepposen suorituksesta, sillä heidän ylöspäin antamansa palaute on arvokasta.
Sisään ilman koelaulua
Manhattanilaisen kahvilan terassilla aamupäivän auringossa istuva suomalaissopraano on yhä hämillään ja epäuskoinen. Jevgeni Oneginin kuudesta näytöksestä viimeinen on esitetty edellisenä iltana.
Haastattelua tehdessä on kulunut viikko siitä, kun suomalaislaulaja hyppäsi käytännössä kylmiltään Tatjanaksi Metropolitan-oopperan lavalle. Tepposen mukaan tapahtuneen ajatteleminen pyörryttää hieman edelleen.
Vaikka rooli on Tepposelle tuttu, ei hän ollut harjoitellut varsinaisen miehityksen, orkesterin tai kapellimestarin kanssa.
– En ollut tehnyt heidän kanssaan kohtauksen kohtausta. Totta kai tunnistin heidät ja olin jutellutkin, mutta se oli ollut vain höpöttelyä harjoitusten välissä, Tepponen sanoo.
Alkuiltapäivästä tullutta puhelua seurasi paitsi useamman tunnin maskeeraus ja pukeminen, myös esimerkiksi lastenvahdin järjestäminen. Hoitaja 4-vuotiaalle pojalle löytyi kollegoiden avulla. Tepposen mukaan muun cover-miehityksen apu ja tuki tekikin hienosta kokemuksesta vielä hienomman.
Se, että yhdysvaltalainen aviomies oli New Yorkissa ja pääsi katsomaan vaimonsa ensiesiintymistä maineikkaassa oopperatalossa, oli onnekas sattuma. Vaikka puoliso on myös oopperalaulaja, ei tältä Tepposen mukaan irronnut analyysia ensiesiintymisestä.
– Luulen, että mies oli enemmän jännittynyt kuin minä. Hän sanoi esityksen jälkeen, että tuntui kuin olisi juossut maratonin, toisen puolesta jännittää niin paljon.
Tepponen sai kiinnityksen cover-rooliin, koska Metropolitanin edustaja näki hänet Tatjanan roolissa Seattlessa. Hän ei käynyt koelaulussa ennen kiinnitystään tehtävään, mutta lauloi tuotannon johdolle pianistin säestämänä harjoitushuoneessa pari päivää ennen varsinaista tulikastettaan.
Jo se, että Tepponen pääsi täyden harjoitusjakson sisältävän oopperan cover-miehitykseen, oli merkittävä suoritus.
Cover-miehitykseen valittujen tehtävänä on olla varalla ja hypätä lavalle, jos rooliin varsinaisesti valittu laulaja ei pysty esiintymään. Tepponen oli cover-miehityksestä ainut, joka pääsi lavalle.
– Olen käynyt turistina katsomassa monta produktiota enkä olisi osannut unelmoida siitä, että pääsen itse lavalle. Jo tämä cover-juttu tuli oli sellainen, vau. Ja sitten vielä kirsikkana kakun päällä myös esiintyminen onnistui.
Cover-miehityksellä on omat harjoituksensa, joista osassa niistä katsotaan mitä varsinainen miehitys tekee ja sen päälle pidetään vielä omat harjoitukset.
– Joissa sitten tehdään sama juttu alusta omilla vahvuuksilla.
Sota ja vaikeat viisumiprosessit
Käsimatkatavaran kanssa matkustavan Tepposen seuraava pesti Seattlessa alkoi heti Jevgeni Oneginin päätyttyä. Kun esitykset Figaron häät -oopperasta loppuvat toukokuussa, suuntaa Tepponen perheineen takaisin Suomeen.
Viisumiprosessi oli vaikea, sillä aikojen saaminen haastatteluun Helsingin Yhdysvaltain-suurlähetystössä on koronan jäljiltä yhä haastavaa. Tämän vuoksi Tepponen myöhästyi harjoitusjakson alusta muutamalla päivällä eikä ehtinyt nauttia saamastaan mahdollisuudesta etukäteen, sillä hän pelkäsi myöhästymisen vaarantavan koko tehtävän.
Siinä missä Tepposen matkaa viivästyttivät viisumihaasteet, oli produktiossa mukana laulajia Venäjältä ja Ukrainasta, joiden matkustamisesta sota teki vielä vaikeampaa.
– Kuulin aikamoisia kauhutarinoita viisumeista ja rajalle käännytetyistä lennoista.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti sotilasoperaatiosta Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta eikä kulunut kuin kolme päivää, kun maailman arvostetuimpiin oopperataloihin kuuluva Metropolitan tiedotti johtajansa Peter Gelbin suulla, että siteet Putinin tukijoihin katkeavat toistaiseksi.
– Vaikka uskomme lujasti lämpimään ystävyyteen ja pitkään jatkuneeseen kulttuurivaihtoon venäläisten ja yhdysvaltalaisten taiteilijoiden sekä kulttuuri-instituutioiden välillä, emme voi enää olla tekemisissä taiteilijoiden tai instituutioiden kanssa, jotka tukevat Putinia tai jotka saavat tukea häneltä, Gelb sanoi Metropolitanin verkkosivuilla julkaistussa videoviestissä.
Vaikka useita kertoja Venäjällä vieraillut Gelb ei lausunnossaan yksilöinyt ketään, kertoi hän myöhemmin New York Timesin haastattelussa, että yhteistyö esimerkiksi venäläisen Bolshoi-teatterin kanssa päättynee toistaiseksi. Maaliskuun alussa Metropolitan tiedotti, että yhteistyö Putinia vuosien mittaan avoimesti tukeneen sopraanon Anna Netrebkon kanssa päättyy.
Venäläissäveltäjä Pjotr Tshaikovskin Jevgeni Onegin -oopperan nimiroolissa nähtiin kuitenkin Moskovasta kotoisin oleva baritoni Igor Golovatenko. Oopperan johtaja Gelb kommentoi päätöstä brittilehti Guardianin haastattelussa todeten, että on naurettavaa, jos taiteilijoita pudotetaan pois produktioista vain heidän kansalaisuutensa vuoksi.
– Upeat venäläiset mestariteokset eivät ole vastuussa Putinista. Me suljemme pois Putinin, emme (Aleksandr) Pushkinia, Gelb sanoi.
Politiikasta oopperatalon käytävillä ei Marjukka Tepposen mukaan keskusteltu, vaikka Gelbin lausunto julkaistiin juuri ennen kuin Jevgeni Oneginin harjoitukset alkoivat.
– Kaikki tulivat toimeen, vaikka koko asian yllä oli tietenkin pieni varjo, kun tietää yhden vanhempien olevan Kiovassa pommitusten alla ja toisen perheen olevan Moskovassa syömässä sitä ilmapiiriä, jota Venäjällä kaikille lusikalla tarjotaan.
Kaikkia kollegoita kiinnosti kuulla suomalaisen ajatuksia Venäjästä ja Natosta. Roolien tekeminen kuitenkin auttoi Tepposen mukaan unohtamaan vaikean tilanteen, sillä musiikki on universaalia.
– Mutta on hassua, jos ihmiset puhuvat, etteivät he ole poliittisia henkilöitä enkä kommentoi tätä. Sota on eri asia, sen tukeminen on vain ja ainoastaan tuomittavaa.
Korona pakotti uran tauolle
Euroopassa moniin tuotantoihin palkataan Tepposen mukaan nuoria laulajia, mutta Metropolitanin lavalla esiintyjät ovat pääosin ihmisiä, jotka ovat laulaneet roolia jopa tuhansia kertoa toisissa taloissa.
Se, miten Metropolitanin lavalle pääsee, on Tepposen mielestä myös kiinni tuurista. Hän kuitenkin uskoo kulkeneensa osin systemaattista polkua kohti isompia lavoja.
– Kun opiskelin, niin sanottiin että älä jää Suomeen vaan lähde ulkomaille. Se on tietenkin yksi reitti ja sieltä on tavallaan helpompi tulla kansainväliseksi ammattilaiseksi, mutta minä olen kulkenut Suomen reitin, minkä ansiosta side kotimaahan on vahva.
Ensimmäisen roolinsa ulkomailla Tepponen sai Itävallan Graziin yli kymmenen vuotta sitten. Syksyllä edessä on jälleen matka Graziin, jossa hän pääsee viimein esiintymään Cio-Cio-Sanin roolissa Madame Butterfly -oopperassa, jonka alkuperäinen ensi-ilta kariutui intensiivisen harjoitusjakson päätteeksi koronan vuoksi.
Kuluneen kahden koronavuoden jälkeen kalenteri näyttää viimein normaalilta. Korona-aika oli vaikeaa kahden freelancerin taloudessa, mutta ei vaikuttanut uran suuntaan.
Tepposen esiintymiskalenterissa on buukkauksia parin, kolmen vuoden päähän, mutta hän sanoo koronan opettaneen ajattelemaan, että esityksen toteutuminen on varmaa vasta kun esirippu nousee.
Kesällä Tepponen palaa Savonlinnan oopperajuhlille, jossa hän jäi koukkuun oopperaan laulettuaan kesän 2005 ensimmäisenä alttona oopperakuorossa. Olavinlinnan lavalla Tepponen ylsi myös Timo Mustakallio -laulukilpailun voittoon keväällä 2008.
Syksyllä alkavan kauden Tepponen viettää pääosin Itävallassa, mutta Minna Canthista kertovan oopperan maailman ensi-ilta kuljettaa syksyllä hetkeksi vanhaan kotikaupunkiin Kuopioon.
Vaikkei Tepponen ollut kuvitellut itseään Metropolitanin lavalle, sanoo hän maineikkaan talon olevan ehdottomasti niiden esiintymispaikkojen joukossa, joista liki jokainen laulaja haaveilee.
– Isot talot Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat unelmia kaikille.
– Matkan varrella on hirveästi töitä ja pettymyksiä ja vaikka mitä, mutta myös hirveästi tuuria ja jonkinlaista johdatusta – jos siihen uskoo. Odotan mielenkiinnolla, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Satojen miljoonien dollareiden budjetilla pyörivä Metropolitan oli hierarkkisempi kuin yksikään Tepposen aiempi työpaikka. Jos hän olisi itse saanut valita minkä roolin ison talon lavalla laulaa, olisi valinta mahdollisesti ollut juuri Jevgeni Oneginin Tatjana, jota Tepponen kertoo rakastavansa yli kaiken.
– Tykkään rooleista, joissa pystyy tekemään kunnon kaaren roolihahmon kehityksessä. Tshaikovskin musiikki ja se millaisen kaaren Tatjana tekee, se on aika täydellinen. Luulen, että siitä tulee yksi mun elämäni rooleista.