Vasemmistoliitto ei hyväksy töihin määräävää sääntelyä silloinkaan, jos hoitajia irtisanoutuu joukolla – Lindén olisi valmis maksamaan lisää veroja hoitajien palkkojen nostamiseksi

Hallituksella on jo aiemmasta työtaistelusta mahdollisesti käyttökelpoista lainsäädäntöä potilasturvallisuuden takaamiseksi, jos hoitajat päättävät irtisanoutua sankoin joukoin. Lain käyttäminen saattaisi kuitenkin synnyttää riitaa hallituksen sisällä. Lisäksi hoitajajärjestöt ovat väläyttäneet uutta vastatoimea, jolla hoitajat suojautuisivat työhön pakottavalta lailta.

Jos hoitoaloja koskevassa työkiistassa ei päästä sopuun ja järjestöt toteuttavat joukkoirtisanoutumisen, hallitus joutunee pohtimaan töihin pakottavaa lainsäädäntöä. Se voisi muistuttaa lainsäädäntöä, josta säädettiin vuonna 2007, jolloin hoitajat uhkasivat viimeksi joukkoirtisanoutumisella.

– Esityksen tarkoituksena oli varmistaa potilasturvallisuuden vähimmäistaso tilanteissa, joissa työhön jäävä henkilöstö ei riittäisi turvaamaan hoidossa olevien henkeä tai terveyttä, tiivisti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Satu Koskela sähköpostilla STT:lle lain sisältöä.

Koskelan mukaan tarkoituksena oli, että potilasturvatyöhön määrättävät olisivat olleet ensisijassa työtaistelun vuoksi irtisanoutuneita ja vain hyvin poikkeuksellisessa tapauksessa muita riittävän ammattitaitoisia työntekijöitä. Ammattihenkilö olisi kuitenkin voitu määrätä työhön siitä riippumatta, onko hän irtisanoutunut, muusta syystä työelämän ulkopuolella vai töissä muualla.

Eduskunta ehti tuolloin jo hyväksyä säännökset potilasturvallisuuslakiin, ja niiden nojalla hoitajia olisi voitu määrätä töihin. Niitä ei kuitenkaan ehditty ottamaan käyttöön, sillä sopu työkiistaan saatiin ennen kuin irtisanoutumiset olisivat astuneet voimaan.

Koskela ei kommentoinut kysymystä siitä, sopisiko vastaava lainsäädäntö tämänhetkiseen tilanteeseen.

"Hoitajia ei saada töihin pakolla"

Hallituspuolue vasemmistoliitto linjasi tänään, että se ei aio hyväksyä jatkossakaan lainsäädäntöä, joka pakottaa hoitajat töihin. Puolue on aiemminkin todennut, ettei hyväksy minkäänlaisia pakkolakeja.

– Sama asia pätee tilanteessa, jos tulee joukkoirtisanomisia. Tällaista tilannetta ei voi ratkaista pakottamalla ihmisiä lailla töihin, vaan kunnollisella palkkaratkaisulla, sanoo puoluejohtaja Li Andersson Facebookissa.

Vasemmistoliitto arvioi, että niin sanottu pakkolaki jopa vaikeuttaa potilasturvallisuuden takaamista entisestään.

– Hoitajia ei saada töihin pakolla, vaan takaamalla terveys- ja hyvinvointialan ammattilaisille hyvät edellytykset tehdä vaativaa työtään ja kohtuullinen korvaus kovasta työstä, Andersson kirjoittaa.

Anderssonin kirjoituksesta uutisoi myös ainakin Kansan Uutiset.

Irtisanomisaika Tehyllä kahdesta viikosta kuukauteen

Ihan hetkessä hoitajien irtisanoutumiset eivät astuisi voimaan, sillä heillä on irtisanomisaika. Esimerkiksi Tehy-lehti kertoo, että kun työntekijä sanoo työsuhteen irti, irtisanomisaika on alle viiden vuoden työsuhteesta kaksi viikkoa ja yli viiden vuoden työsuhteesta kuukausi. Määräaikaista työsuhdetta ei voi irtisanoa, elleivät työnantaja ja työntekijä ole sopineet siitä työsopimuksella tai työsuhteen aikana erikseen.

Hallituksella olisi siis aikaa säätää lait ennen kuin työntekijäpula todellisuudessa iskisi.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on kertonut, että monet hoitajista ovat valmiita ilmoittamaan Valviralle ammattioikeutensa poistamisesta, jos heitä yritetään pakottaa lailla töihin.

Sairaanhoitaja voi pyytää ammattioikeutensa poistamista tai rajoittamista ja lähihoitaja ammattinimikkeensä poistamista Valviralta.

Järjestöt eivät ole kertoneet tarkempia suunnitelmiaan

Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super peruivat eilen alkavaksi ilmoitetun hoitajalakon ja kertoivat aloittavansa sen sijaan joukkoirtisanoutumisen valmistelun. Tehyn ja Superin mielestä valmistelussa aiemmin oleva potilasturvallisuuslaki vei hoitajien lakko-oikeuden ja siksi tarvitaan järeämpiä työtaistelutoimia. Järjestöt eivät kuitenkaan ole kertoneet julkisuuteen tarkempia suunnitelmiaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen, että hallituksen on varauduttava mahdolliseen joukkoirtisanoutumiseen.

– Varmasti katsotaan aiempaa lainsäädäntöä, mitä on vastaavissa tilanteissa jouduttu valmistelemaan.

Kunta-alan pääneuvotteluryhmä kutsuttiin tälle päivälle koolle keskustelemaan tilanteesta ja jatkamaan keskinäisiä neuvottelujaan.

Lindén olisi valmis maksamaan lisää veroja hoitajien palkkojen nostamiseksi

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) olisi valmis maksamaan lisää veroja hoitajien palkkojen nostamiseksi.

Lindén kertoi asiasta eduskunnan kyselytunnilla, missä erityisesti perussuomalaiset hiillostivat hallitusta sairaanhoitajien heikosta palkkatasosta ja kehnoista työoloista.

Kyselytunnin ensimmäisen kysymyksen esittänyt Arja Juvonen (ps.) viittasi mediatietoihin, joiden mukaan Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän kuin Suomessa.

Samalla Juvonen viittasi tietoihin siitä, että sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden johtohenkilöille maksetaan palkkaa jopa 17 400 euroa kuussa.

– Henkilökohtaisesti minä hyvätuloisena ja lääkäritaustaisena olen valmis mielellään maksamaan enemmän veroja, jotta meidän julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät saisivat paremmat palkat, Lindén sanoi kyselytunnilla.

Lindén muistutti, että hoitajien palkoista neuvotellaan parhaillaan veronmaksajia edustavan Kuntatyönantajat KT:n ja hoitoalan ammattiliittojen välisissä neuvotteluissa.

– Toivon vilpittömästi, että siellä saadaan myönteinen palkkakehitys aikaiseksi, Lindén sanoi.

Tarvetta yhteiskunnalliselle vakaudelle

Myös pääministeri Marin toivoi kyselytunnilla, että kunta-alan työriidassa saavutettaisiin ratkaisu. Marin arvioi, että työriitaa ratkomaan asetettu sovittelulautakunta voisi todennäköisesti ensi viikolla esitellä riidan osapuolille ratkaisuesityksen.

– Pääministerinä tietenkin toivon, että esitys olisi sellainen, että se olisi eri osapuolten hyväksyttävissä niin, että esimerkiksi työtaistelutoimenpiteille ei olisi tarvetta, Marin sanoi.

Marinin mukaan ratkaisu työriitaan olisi tervetullut jo maailmanpolitiikan tämänhetkisen epävakauden takia.

– Tällaisessa maailman ajassa olisi äärettömän tärkeää, että meillä olisi vakautta yhteiskunnassa, ja vakautta lisää se, että asioista kyetään sopimaan, myös julkisen puolen palkkaratkaisusta, Marin sanoi.

Työskentelyä sovun eteen jatketaan

Kunta-alan pääneuvotteluryhmä keskusteli tänään työriidan tilanteesta. Tapaamisen koolle kutsunut sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen kertoi Twitterissä, että työskentelyä jatketaan huomenna.

Hoitoalan järjestöt Tehy ja Super peruivat eilen alkavaksi ilmoitetun hoitajalakon ja kertoivat aloittavansa sen sijaan joukkoirtisanoutumisen valmistelun. Tehyn ja Superin mielestä aiemmin valmistelussa ollut potilasturvallisuuslaki veisi hoitajien lakko-oikeuden, minkä vuoksi tarvitaan järeämpiä työtaistelutoimia. Järjestöt eivät kuitenkaan ole kertoneet julkisuuteen tarkempia suunnitelmiaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen, että hallituksen on varauduttava mahdolliseen joukkoirtisanoutumiseen.

– Varmasti katsotaan aiempaa lainsäädäntöä, mitä on vastaavissa tilanteissa jouduttu valmistelemaan.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut