Inflaatio kiihtyi 5,8 prosenttiin maaliskuussa – näin korkeita lukuja ei ole nähty sitten 1990-luvun

Kuluttajahinnat nousivat maaliskuussa 5,8 prosentin tahtia, kertoo Tilastokeskus. Inflaatio kiihtyi tuntuvasti maaliskuun aikana. Helmikuun lukema oli sekin korkea, 4,5 prosenttia.

Inflaation kiihtymiseen vaikutti muun muassa sähkön, bensiinin, dieselin sekä omakotitalojen peruskorjausten kallistuminen. Euroalueen inflaatio oli ennakkotietojen mukaan maaliskuussa 7,5 prosenttia.

Asuntoluottolaitos Hypon ekonomisti Juho Keskinen totesi, että inflaatio on viimeksi ollut Suomessa tätä korkeammalla tasolla 1990-luvun alussa ennen lamaa, elokuussa 1990.

– Hintojen nousu uhkaa kiihtyä vielä entisestään tulevina kuukausina, sillä kohonneet kustannukset siirtyvät tuotehintoihin ja palkkoihin vasta viiveellä, Keskinen kirjoitti katsauksessaan.

Nousu tuntuu erityisesti öljy- ja sähkölämmitteisten talojen lämmityskustannuksissa, mutta muutkin asumisen kulut ovat nousussa. Keskinen ennakoi, että taloyhtiöiden yhtiökokouksissa nähdään tänä keväänä historiallisen laajoja vastikkeiden nostoja.

Asuntovelalliset ovat pian uudessa tilanteessa. Lainoista joutuu kohta maksamaan korkoja eikä pelkästään marginaalia kuten viime vuosina on ollut tapana.

– Myös korot ovat olleet nousussa, ja 12 kuukauden euribor-korko nousi tiistaina plussalle ensi kertaa yli kuuteen vuoteen. Etumerkin vaihtuminen oli vain ajan kysymys – markkinoilla yleisimmän viitekoron ennakoidaan asettuvan noin 1–2 prosentin tasolle vuoden kuluttua.

Katastrofia tästä ei pitäisi seurata, sillä lainaa haettaessa maksukyky testataan kuuden prosentin korkotasolla, Keskinen kirjoitti.

Ostovoima laskee nyt rajusti

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomautti, että vaikka huomio on toistaiseksi keskittynyt polttoaineiden kallistumiseen, on kuluttajahintojen nousu laajentunut muuallekin.

– Erityisesti ruuan kallistuminen on kiihtynyt. Lisäksi jo aika monet yksittäiset tuotteet ja palvelut kännyköistä hotellimajoitukseen kallistuvat nyt joko kysyntäpaineen tai tuotantohaasteiden seurauksena, Appelqvist sanoi pikakommentissaan.

Ilmiöstä kertoo kuluttajahintojen nousu helmikuusta maaliskuuhun, joka ylsi poikkeukselliseen 1,5 prosentin lukemaan. Kuukausinousuun vaikutti muun muassa bensan, reseptilääkkeiden ja vaatteiden kallistuminen.

Suomalaiset kuluttajat eivät kuitenkaan ole joutuneet yhtä pahaan pinteeseen kuin monien muiden maiden asukkaat.

– Kansainvälisessä vertailussa suomalainen inflaatio on edelleen siedettävää. Erityisesti sähkön hinta on noussut vähemmän kuin Keski-Euroopassa. Yhdysvalloissa inflaatio on toistaiseksi ollut vielä selvästi rajumpaa, mutta Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa, ja Suomi sen mukana, tulee kyllä kuromaan eroa umpeen, Appelqvist ennakoi.

Epävarmuus on tällä hetkellä suurta, mutta Appelqvistin mukaan jo nyt on selvää, että hintojen nousu on riesana tuntuvasti pitempään kuin aiemmin luultiin. Alkuvuodesta ekonomistit odottivat hintapaineiden hellittävän melko nopeasti, mutta nyt helpotusta odotetaan vasta ensi vuodelle.

– Pidemmän päälle inflaation pysyminen korkeana edellyttäisi silti vahvempaa kytkentää palkkakehitykseen. Toistaiseksi siitä ei ole juuri merkkejä, vaan päinvastoin kansalaisten ostovoima supistuu nyt poikkeuksellisen rajusti. Jatkossa on epäilemättä odotettavissa myös palkannostopaineiden lisääntymistä, mutta uskoisin, että Suomessa ymmärretään aika laajasti, ettei raaka-ainekustannusten nousu lisää palkannostovaraa yrityksissä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut