Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Roudan kolhimilla teillä sattuu nyt paljon rengas- ja vannevaurioita – "En ole ikinä nähnyt urani aikana, että moottoritiet olisivat olleet näin huonossa kunnossa"

– En ole ikinä nähnyt urani aikana, että pääkaupunkiseudun moottoritiet ja pääväylät olisivat olleet näin huonossa kunnossa, Hinaus Sjöbergin toimitusjohtaja Sten Sjöberg sanoo.

Pääkaupunkiseudulla on perinteisen hinausyrityksen mukaan poikkeuksellisen paljon roudan vaurioittamia pääteitä tällä hetkellä. Tämä on johtanut lisääntyneisiin rengas- ja vannevaurioihin, kun ihmiset ajavat vahingossa kuoppiin. Kuitenkin Väyläviraston mukaan pääteiden kunto on tavoitetasolla.

Hinaus Sjöbergillä on ollut pääkaupunkiseudulla noin 350 rengasvaurioista johtuvaa hinausta helmi-maaliskuussa 2022, kun ihmiset ovat ajaneet kuoppiin teillä. Näiden hinausten määrä on moninkertaistunut viime vuoteen nähden.

– Tilanne on täysin poikkeuksellinen. Etelä-Suomen valtateillä on nyt runsaasti valtavia ja syviä kuoppia routavaurioiden takia.

Sjöberg toimii myös Suomen Hinausyrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtajana.

Myös rengas- ja autohuoltoalan yritys Euromasterissa on huomattu, että rengas- ja vannevauriot ovat lisääntyneet. Yrityksen pääkaupunkiseudun palvelupisteisiin on tullut paljon asiakkaita, jotka ovat hajottaneet autonsa kuoppaisilla teillä.

– Suurin asiakaspiikki oli muutama viikko sitten, kun satoi paljon, eivätkä ihmiset huomanneet veden täyttämiä kuoppia, Euromasterin toimitusjohtaja Carl Segercrantz sanoo.

Pääteiden kunto on Väyläviraston tavoitetasolla

Suomen valtatiet ovat Väyläviraston mukaan kohtuullisessa kunnossa tällä hetkellä.

– Olemme tällä hetkellä tavoitetasolla kaikkien pääväylien kunnon osalta, sanoo Väyläviraston asiantuntija Tero Lassila.

Tavoitetasoon kuuluu Lassilan mukaan, että huonokuntoisia pääteitä olisi vähemmän kuin tuhat kilometriä.

Päällystevaurioita on Lassilan mukaan melko normaali määrä verrattuna edellistalviin. Muutamilla alueilla, kuten Lapissa ja Etelä-Suomessa, vaurioita voi kevään edetessä esiintyä enemmän kuin normaalisti.

– Etelässä näkyy toki kuoppaisia teitä lumien sulettua, mutta se on tyypillistä ajankohtaan nähden. Alueellisesta tienpidosta vastaavien ely-keskusten palvelutuottajat ovat jo liikkeellä niillä alueilla, joissa teiden kiireellistä paikkausta voidaan aloittaa, Lassila sanoo.

Hänen mukaansa pääteiden ylläpito on ensisijaista, sillä virastolla ei ole tarpeeksi rahaa kaikkien teiden kokonaisvaltaiseen ylläpitoon halutulla kuntotasolla.

Väylävirasto julkaisi haastattelun jälkeen tiedotteen, jossa ennakoitiin teiden vaikeaa kelirikkoa Lappiin ja Etelä-Suomeen. Rikkojen arvioitiin hankaloittavan varsinkin raskasta liikennettä. Kelirikon vakavuus tulee kuitenkin riippumaan tiedotteen mukaan tulevista säistä.

"Useita autoja ajanut samaan kuoppaan"

Suurin osa kuopista syntyneistä rengas- ja vannerikoista on ollut Sjöbergin mukaan niin pahoja, että auto on hajonnut heti ajokelvottomaksi. Hinattavat autot ovat joutuneet yleensä jäämään tien varteen lähelle onnettomuuspaikkaa.

– Pahimmillaan saman kuopan viereen on jäänyt useita autoja samaan paikkaan, kun ne ovat kaikki ajaneet samaan kuoppaan. Näin on käynyt monta kertaa esimerkiksi Espoossa Länsiväylällä, Sjöberg sanoo.

Autoliiton toimitusjohtajan Pasi Niemisen mukaan tyypillisimmät vauriot kuoppaan ajamisesta ovat juuri rengas- ja vannevaurioita.

– Myös jousivauriot ovat tavallisia, samoin tuulilasien rikkoontumiset. Jotakin vauriota, kuten auton iskunvaimentimen hajoamista, ei välttämättä huomaa kuin vasta jälkikäteen, Nieminen sanoo.

Nieminen ei ole kuullut, että kuoppiin ajamisista olisi syntynyt henkilövahinkoja.

Öljyn ja asfaltin hinnannousu voi vähentää teiden korjauksia

Väyläviraston Lassilan mukaan kaikki roudan vaurioittamat päätiet korjataan. Osaan vaurioista saadaan tehtyä kuitenkin vain väliaikaiset paikkaukset, jotka eivät ole pitkäikäisiä ja kuluvat nopeasti.

– Kattavia ja pysyviä korjauksia ei pystytä tekemään niin paljon kuin toivoisin, Lassila sanoo.

Rikkinäisistä teistä on jäänyt Lassilan mukaan Suomen tieverkostolle noin 1,5 miljardin euron korjausvelat. Hän myöntää, että huonokuntoisten teiden määrä kasvaa todennäköisesti myös tänä vuonna.

Ongelmaa pahentaa asfalttipäällysteen hinnan kallistuminen. Öljyn hinta on noussut paljon, samoin asfaltissa käytettävän bitumin, jonka osuus asfaltin hinnasta on noin kolmannes. Bitumi sitoo asfaltissa olevan kiviaineksen yhteen.

– Kun öljyn ja asfaltin hinta on noussut paljon, on mahdollista, että emme voi korjata teitä ensi kesänä niin paljon kuin haluaisimme. Tämä lisää tieverkoston korjausvelkaa sekä hajonneiden teiden kilometrimäärää, Lassila sanoo.