Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Keski-Savo Kesälehti tästä.

Cannonballin presidentiksi katsotulle miehelle 13 vuoden vankeustuomio Päijät-Hämeen laajassa huumejutussa

Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi perjantaina lähes 20 ihmistä rangaistuksiin laajassa Cannonball-huumejutussa. Pisimmän tuomion, 13 vuotta, sai Esko Olavi Eklund, 42, jonka oikeus myös katsoi olleen Cannonballin (CMC) johtaja rikosten tekoaikaan.

Oikeuden mukaan Eklund vastasi huumekaupan suunnittelusta, organisoinnista ja suurten erien tilaamisesta. Suuremman kiinnijäämisriskin tehtävät Eklund oikeuden mukaan jätti muiden ihmisten hoidettavaksi. Siitä huolimatta huumekaupan taloudellinen hyöty päätyi pääasiallisesti hänelle, oikeus sanoi.

– Eklund on hankkinut huumausaineen ja rahoittanut ostot sekä järjestänyt huumausaineen vastaanottamisen sekä CMC:n hierarkkista organisaatiota käyttäen CMC:n jäsenien avulla hoitanut huumausaineen levittämisen. Toiminta on ollut erityisen suunnitelmallista ja osoittaa tekijöissään tavanomaista suurempaa syyllisyyttä, tuomiossa kirjoitettiin.

Toiseksi pisimmän tuomion, 10 vuotta vankeutta, sai Ilkka Antero Laakso, 37. Laakso myönsi oikeudessa olevansa CMC:n Hämeenlinnan-osaston turvallisuusvastaava, minkä lisäksi syyttäjä sanoi tämän olevan myös kansallisen tason upseeri. Vaikka tarkempaa selvitystä upseeristosta ja sen asemasta CMC:n hierarkiassa ei oikeudessa saatu, oikeus kuitenkin katsoi näytetyksi, että Laaksolla oli rikosten tekoaikaan CMC:ssä tavallista rivijäsentä merkittävämpi rooli.

Hämeenlinnalainen kuntapoliitikko sai ehdollista

Jutussa tuomittiin myös hämeenlinnalainen kunnallispoliitikko, toisen päätuomitun Ilkka Laakson äiti Sirpa Laakso.

Sirpa Laakso tuomittiin rekisterimerkintärikoksesta ja rahanpesusta. Rahanpesutuomio tuli hänen kassakaapissa säilyttämästään rahatukusta. Oikeudessa hän kiisti rikokset.

Kassakaapissa oli 10 000 euroa, joiden käräjäoikeus katsoi olleen peräisin rikollisista lähteistä. Sirpa Laakso kiisti rikoksen ja kertoi, että rahoista oli 7 600 euroa hänen ja puolisonsa remonttirahoja ja 2 400 euroa CMC:n reissurahaa.

Rahojen säilytyshetkellä alkuvuonna 2021 Laakso toimi sosiaalidemokraattien valtuutettuna Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa ja kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Kesäkuun 2021 kuntavaaleissa hän ylsi varavaltuutetuksi.

Käräjäoikeus arvioi, että Sirpa Laakson on täytynyt tietää tai pitää todennäköisenä sitä, että rahat ovat peräisin CMC:n laittomasta toiminnasta.

Laakso tuomittiin viideksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Tuomioon pituuteen vaikutti se, että hän oikeuden mukaan toimi poikansa intressissä.

STT julkaisee Sirpa Laakson nimen hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.

Oikeus: CMC on järjestäytynyt rikollisryhmä

Jutussa liikkui eniten amfetamiinia ja kokaiinia. Syytteiden taustalla on iso kansainvälinen operaatio, jossa rikollisia eri maissa huijattiin käyttämään Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n kehittämää Anom-viestintäalustaa.

Osalla syytetyistä rangaistusta kovensi se, että oikeus katsoi heidän tehneen rikokset osana järjestäytynyttä rikollisryhmää eli CMC:tä. Myös aiemmin CMC on useissa tuomioissa katsottu järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus ei nähnyt syytä arvioida asiaa toisin, vaikka oikeudessa syytetyt väittivät muun muassa, että vuonna 2017 kerhossa olisi luovuttu esimerkiksi sisäiseen hierarkiaan kuuluneista upseeriarvoista.

– Ottaen huomioon tässäkin asiassa tietyillä vastaajilla riidattomasti olleet erityistehtävät (esim. security, road captain) sekä ryhmäkuvissa jäsenten liiveissä näkyvät epäilemättä asemaa osoittavat merkit, käräjäoikeus ei pidä uskottavana, että organisaatio olisi olennaisesti muuttunut vuoden 2017 kerhon sisäisen kriisin jälkeen, oikeus katsoi.

Cannonballin lakkauttamiskanteen käsittely on kesken

Syyttäjät jättivät viime vuonna Päijät-Hämeen käräjille kanteen Cannonballin ja sen alayhdistys Squad 32:n lakkauttamiseksi. Pääkäsittely lakkauttamiskanteesta alkaa huhtikuun lopulla.

Lakkauttamiskanteessaan syyttäjät katsovat, että vuonna 1991 Helsingissä perustettu Cannonball on rekisteröimätön yhdistys, jonka toiminnan määräävänä ja pääasiallisena tarkoituksena on rikosten tekeminen.

Cannonball on vaatinut lakkauttamiskanteen hylkäämistä ja sanoo, ettei se ole yhdistyslaissa tarkoitettu kielletty yhdistys, vaan moottoripyöräkerho, jonka lähes 200 jäsenestä suurella osalla ei ole rikosrekisteriä.

Lakkauttamisasiassa Eklund kiisti edustavansa Cannonballia tai olevansa edes sen jäsen. Sen sijaan kaksi muuta miestä toimitti oikeuteen väliintulohakemuksen, jossa toinen heistä sanoi olevansa Cannonballin presidentti ja toinen sen jäsen.

Kuun alussa Päijät-Hämeen käräjäoikeus päätti, että presidentiksi ilmoittautunut mies voi edustaa Cannonballia lakkauttamisoikeudenkäynnissä. Aiemmin syyttäjät olivat myöntäneet olevan mahdollista, että puheenjohtaja on vaihtunut.