Nato-keskustelun edetessä ja Euroopan turvallisuustilanteen kiristyessä Suomen kannattaa varautua yhä laajempaan Venäjän suunnalta tulevaan hybridivaikuttamiseen, sanoo STT:lle Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll. Limnéll vaikuttaa myös kokoomuksen riveissä kunta- ja aluepoliitikassa.
Viime päivinä Venäjä on jälleen uhannut Suomea ja Ruotsia mahdollisilla "sotilaallisilla" toimilla, jos maat harkitsevat Natoon liittymistä.
Tällaiset uhkaukset ovat asia, johon Limnéllin mukaan Suomi saa lähikuukausina tottua.
– Tällähän pyritään nimenomaan vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen Suomessa ja poliittiseen päätöksentekoon. Se on pääsääntöisesti informaatiovaikuttamista, jolla luodaan painetta, uhkaillaan ja pyritään luomaan turvattomuutta.
Twitterissä Limnéll totesi, että Suomen on uhkailusta huolimatta pidettävä pää kylmänä ja tehtävä omat ratkaisunsa.
Lukuisia keinoja ilmatilaloukkauksista terveydenhuollon kyberhyökkäyksiin
Niin Limnéll kuin turvallisuuspolitiikan kommentaattori Janne "Rysky" Riiheläinen huomauttavat, että hybridivaikuttamista on jo kohdistunut Suomeen vuosien ajan. Riiheläinen nostaa esimerkkeinä esimerkiksi lapsikiistat, ilmatilaloukkaukset ja energiakiristyksen.
– Kyse on siitä, että tavat todennäköisesti muuttuvat ja tulevat vaikutuksiltaan entistä näkyvämmäksi, summaa taas Limnéll.
Hän itse on luokitellut kuusi mahdollista vaikuttamisen tapaa. Ensimmäinen on informaatiovaikuttamisen voimistuminen eli poliittisten päätöksentekijöiden painostaminen, mutta myös yleiseen ilmapiiriin vaikuttaminen. Se ei näy suorina toimenpiteinä, vaan siinä pyritään nimenomaan psykologiseen vaikuttamiseen.
– Tämä voi kaikessa kieroudessaan olla mitä vaan, Limnéll sanoo.
Teknologian kehitys mahdollistaa monenlaisia keinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi tekaistut videot poliittisista päättäjistä, joiden kautta voitaisiin pyrkiä rapauttamaan näiden uskottavuutta.
Toisena vaikutuskeinona hän listaa lisääntyvät ja röyhkeämmät meri-, maa- ja ilmatilaloukkaukset.
– Tällä halutaan testata yhteiskunnan valmiutta ja myös sitä, että miten näistä uutisoidaan.
Kolmantena hän nostaa kybermaailman, jota hän kuvaa informaatiovaikuttamisen lisäksi hybridivaikuttamisen "keihäänkärjeksi".
– Kyberuhat voivat olla moninaisia. Ne voivat olla esimerkiksi verkkosivujen kaatamista, omituisia häiriöitä tietoliikenneyhteyksissä sekä yhteiskunnan eri sähköisten palveluiden toimintahäiriöitä.
Erityisesti Limnéll nostaa esille terveydenhuollon alan.
– Siellä on sensitiviistä tietoa. Meillä on myös sote-uudistus käynnissä, se voisi olla yksi hybridivaikuttamisen kohde.
Energialla kiristystä ja rajojen avaamista
Neljäntenä Limnéll nostaa esille energian ja sillä kiristämisen – nimenomaan riippuvuudella Venäjän energiasta.
– Tämä edellyttää minusta välittömästi energialähteiden hajauttamista ja korvaamista.
Riiheläinen nostaa myös esille myös venäläisten yritysten kautta tapahtuvan painostuksen, joka voi tapahtua yllättävääkin kautta. Jos esimerkiksi kemianteollisuudesta alkaa uupua jotain ainetta, jota tuodaan vain Venäjältä, sen myynti Suomeen voitaisiin estää, Riiheläinen sanoo.
– Jos venäläisyrityksille sanotaan, että et tee enää kauppaa Suomen kanssa tästä asiasta, niin yritysten on toteltava, koska Venäjällä yritystoiminta on alisteista poliittiselle vallalle.
Viidentenä vaikuttamisenkeinona Limnéll nostaa itärajalle ohjattavat siirtolaiset.
– Tämä on jo mitä on aikaisemmin nähty, eli isoja ihmismääriä tuodaan rajalle ja päästetään Venäjän puolelta heidät läpi, ja sitten katsotaan, millaisia ongelmia se tuottaa.
Myös Riiheläinen nostaa toimet rajalla yhdeksi mahdollisuudeksi.
– Jos toistettaisiin jotain samankaltaista, mitä Suomen pohjoisosassa nähtiin vuosina 2015 ja 2016 (jolloin Venäjä ohjasi rajalle satoja ihmisiä). Venäjän ei tarvitse kuin sanoa, että emme tarkista matkustusasiakirjoja tällä puolella rajaa. Voi kysyä, paljonko silloin Venäjältä lähtisi ihmisiä.
Näin toimimalla Venäjä voi saada paljonkin aikaan johtuen siitä, että maahanmuutto perinteisesti on nostanut Suomessa hyvinkin kärkevää ja tunteellista keskustelua, hän pohtii. Informaatiovaikuttamisessa kun ei yleensä yritetä muuttaa mielipiteitä, vaan aiheuttaa sekaannusta, hämmennystä ja vihaa.
– Yhteiskunnallisten häiriötekijöiden lietsonta – olivat ne sitten maahanmuuttoon tai koronadenialismiin liittyviä asioita, ovat niitä, joita luodaan, hän sanoo.
Ei kannata varautua vain jo koettuihin uhkiin
Kuudennen mahdollisen vaikuttamistavan Limnéll sanoo olevan kysymysmerkki.
– Tämä tarkoittaa sitä, että jos varaudumme vain sellaisiin vaikuttamisen muotoihin, joita nyt on jo nähty ja koettu, niin olemme tietyllä tapaa askeleen jäljessä. Vaikuttamisen tapoja uudistetaan jatkuvasti. Meidän pitää olla valmiina varautumaan myös sellaisiin hybridivaikuttamisen muotoihin, joita emme tiedä varmasti.
Riiheläinen huomauttaa, että hybridivaikuttamista voi tapahtua myös muualla kuin Suomessa.
– Jos mennään tilanteeseen, että Nato-juna etenee, niin sillä saatetaan yrittää vaikeuttaa Suomen jäsenyyttä muiden Nato-maiden, kuten Turkin ja Unkarin kautta. Eli yritettäisiin tehdä Suomen jäsenyydestä Natolle mahdollisimman kallista ja sotilasliittoa sisäisesti repivää, hän sanoo.
Myös tavallisten kotitalouksien kannattaa varautua
Limnéllin mukaan hybridivaikuttaminen on asia, johon kaikkien pitää Suomessa varautua.
– Kaikkiaan tilanne edellyttää meiltä vahvaa tilanteen seurantaa ja nopeaa reagointikykyä ja resilienssiä. Eli tuli sitten mitä vaan – sähköt katkeaisivat, palvelut eivät toimisi tai rajatilaloukkauksia tapahtuisi, niin kykenemme siinä tilanteessa toimimaan henkisesti ja löytämään vaihtoehtoisia tapoja toimia.
Tästä syystä johtuen Limnéll suosittelee jokaista kotitaloutta laittamaan kotivaransa kuntoon. Varautumista voi harjoittaa jokainen kansalainen tutustumalla esimerkiksi 72 tuntia -konseptiin , joka on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.
Konseptin perusajatus on se, että kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Viranomaisten 72-nettisivulta voi tarkistaa, miten omaa varautumistaan voi tehostaa.
– Se on hyödyllistä, oli se sitten hybridivaikuttamista tai kevätmyrsky – ettei pelata yhden kortin varassa, Limnéll sanoo.