Politiikan ei tulisi olla perusteena kaupunkien katujen tai puistojen nimien vaihdoksista päätettäessä, toteaa Kotimaisten kielten keskus (Kotus) STT:lle.
Kotus perusteli aiemmin Twitterissä , ettei Helsingissä sijaitsevan Tehtaankadun nimeä tulisi muuttaa esimerkiksi Zelenskyinkaduksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan, sillä peruste muutokselle olisi poliittinen. Venäjän suurlähetystö sijaitsee kyseisellä kadulla.
Suunnitelluista paikannimistä, kaava- ja osoitenimistä päättävät kunnat itse. Valtuustoissa voidaan tehdä aloitteita nimimuutoksista ja mahdollisesti luoda myös painetta jonkin kohteen tietyllä tavalla nimeämiseksi. Kotus antaa puolestaan valtakunnallisia suosituksia nimistönsuunnittelijoiden tueksi.
– Toivomme, että niitä noudatettaisiin mahdollisimman hyvin, mutta ainahan näin ei tietenkään ole, Kotuksen erityisasiantuntija ja nimistönhuollon vastuuhenkilö Ulla Onkamo sanoo.
Nimissä pyritään pysyvyyteen - vuosikymmeniksi
Suunniteltujen paikannimien tulisi olla asiallisia ja mahdollisimman neutraaleja – sekä mahdollisimman pysyviä.
– Se on yksi tärkein toimivan paikannimen ominaisuus. Mitä useammin nimi muuttuu, sen helpommin tulee ongelmia paikan löytymisessä. Pahimmassa tapauksessa ongelmat voivat tulla hälytystilanteissa, Onkamo perustelee.
Muutokset aiheuttavat aina myös vaivaa asukkaille sekä yrityksille ja kustannuksia kunnalle.
Miten politiikka sitten vaikuttaa nimen antamisiin?
– Me tietysti toivoisimme, että se ei vaikuttaisi. Nimet luodaan lähtökohtaisesti pysyviksi, joten siksi ei suositeta esimerkiksi nimeämään paikkoja elossa olevien henkilöiden mukaan, Onkamo sanoo.
Hänen mukaansa asiasta on olemassa YK:n paikannimiasiantuntijaryhmän suositus. Nimenannon ei tulisi tapahtua jonkin ajankohtaisen tilanteen mukaan, sillä nimen tulisi olla käyttökelpoinen vielä useiden vuosikymmenten kuluttua.
– Aina on riski, että henkilö toimiikin jatkossa jollain tapaa negatiivisesti. Jos käsitys henkilöstä ja hänen toimistaan muuttuu vuosien mittaan, voi tulla voimakas tarve muuttaa nimeä.
Kiistellyn patsaan kohtalo kaupungin käsissä
Esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin Urho Kekkosen katu ja Tarja Halosen puisto, jotka on nimetty kyseisten presidenttien elinaikana.
– Ne ovat poikkeuksia Helsingin kaupungin käytännöstä, eikä aloite ole tullut nimistötoimikunnalta, Onkamo kommentoi.
Kotus myös tviittasi aiemmin olleensa vastaan Euroviisujen voittajan Lordin mukaan tehtyä nimenvaihdosta Rovaniemellä, missä Sampo-aukion nimeksi vaihtui voiton jälkeen Lordinaukio. Muutos tehtiin tällöinkin vastaan Kotuksen ja YK:n asiantuntijaryhmän suosituksia, Kotus kertoi.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan esimerkiksi Turun kaupunki päätti poistaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin muistolaatan Forum Marinum -museon edustalta.
Helsingissä puolestaan Kruunusillat-raitiotiehanke tiedotti viime viikolla, että Hakaniemen rannassa sijaitseva Maailman rauha -patsas siirretään sen omistajan, Helsingin taidemuseon varastoon syksyllä katutöiden tieltä.
Kruunusillat kertoi patsaan aiheuttaneen keskustelua jo vuonna 1989, kun Moskovan kaupunki lahjoitti veistoksen Helsingille. Hanke kiistää, että rakennustöihin liittyvä patsaan siirto liittyisi millään tavalla viimeaikaiseen kansalaiskeskusteluun veistoksen poistamisesta tai säilyttämisestä. Sen mukaan siirtopäätös on tehty jo viime keväänä. Patsaan kohtalosta päättävät Helsingin kaupunki sekä taidemuseo myöhemmin.