Kodeissa työskentelevien ulkomaalaisten työaika-asioissa vakavia puutteita muun muassa työvuoroluettelojen laatimisessa, työaikakirjauksissa ja ylitöiden korvaamisessa

Kodeissa työskentelevien ulkomaalaisten työaika-asioissa on huomattu Etelä-Suomessa vakavia puutteita, kertoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi). Kotona työskentelevien ulkomaalaisten määrä on kasvanut ja heillä on korostunut riski joutua työperäisen hyväksikäytön uhriksi.

Avin työsuojelutarkastajat tekivät Etelä-Suomessa viime vuonna 30 tarkastusta kotitalouksiin, jotka olivat palkanneet ulkomaisen työntekijän kotiinsa työhön. Tarkastaja Niina Mäen mukaan myös muilla alueilla on tehty yksittäisiä tarkastuksia, mutta tarkastukset keskittyvät Etelä-Suomeen, koska myös ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen kotiin keskittyy Uudellemaalle.

Mäen mukaan arviolta muutama sata työntekijää työskentelee oleskeluluvalla Suomessa yksityisessä kotitaloudessa siivous-, kotitalous- ja lastenhoitotyössä. Aville toimitetun tilaston mukaan vuosina 2019–2020 koko maahan tällaiseen työhön haettiin oleskelulupaa noin 150 työntekijälle.

Mäki kertoo, että tämän lisäksi voi olla kotitalouksien rinkejä tai kotitalouksia, jotka ovat palkanneet töihin Suomessa jo valmiiksi olevia ulkomaalaisia.

– Meillä ei ole sellaista kokonaisvaltaista tilastoa, kertoo Mäki STT:lle.

Mäen mukaan kaikkiaan Suomessa siivous-, kotitalous- ja kotipalvelutoiminnassa arvioidaan olevan kaikkiaan tuhansia ulkomaalaisia työntekijöitä, paljolti yrityksissä.

Nyt tarkastuksen kohteena olivat kodeissa työskentelevät työntekijät, jotka tekevät esimerkiksi siivousta ja kotitaloustyötä, kuten henkilökohtaista avustamista ja lastenhoitoa. Mukana ei ollut esimerkiksi sairaanhoitajien ammatillinen työ.

Ylitöihin pitää pyytää suostumus joka kerta

Eniten ongelmia oli työaika-asiakirjoissa. Yli puolet valvotuista kotitalouksista oli laiminlyönyt työvuoroluettelon laatimisen kokonaan. Työnantaja ei siis ollut antanut työntekijälle kirjallisesti tiedoksi työvuoron alkamisen ja päättymisen ajankohtia ja lounastauon sijoittumista.

Noin kolmannekselta puuttui työaikakirjanpito tai se oli merkittävällä tavalla puutteellinen. Jos työajoista ei ole pidetty lainkaan kirjaa, ei todellisen palkan selvittäminen kaikilta osin ole mahdollista.

Tapauksissa, joissa todellinen palkka pystyttiin selvittämään, peruspalkka oli useimmiten kunnossa.

Työaikakirjanpidon puutteiden vuoksi ylityön määrää oli vaikea arvioida.

Suostumuksen kysymisessä ylitöiden tekemiseen havaittiin kuitenkin ongelmia. Työnantajan vastuulla on pyytää työntekijältä suostumusta ylitöiden tekemiseen erikseen jokaista kertaa varten.

Joissain tapauksissa ylityöt olivat jääneet kokonaan korvaamatta rahalla tai vapaalla tai ne oli korvattu vain osittain.

Jokaisella rinkiin kuuluvalla tulee olla työsopimus

Osa työntekijöitä teki työtä niin sanotussa kotitalous- tai siivousringissä, jossa useampi kotitalous on palkannut yhden ulkomaalaisen työntekijän. Pääosin kyse oli siivoustyöstä.

Mäen mukaan kaikki ringissä mukana olleet eivät ymmärtäneet olevansa työnantaja-asemassa.

– Esimerkiksi jokainen rinkiläinen ei ollut tehnyt työsopimusta työntekijän kanssa, ja työterveyshuolto oli vain yhden rinkiläisen nimissä, vaikka sen pitäisi olla kaikkien, Mäki kertoo.

Valvonnassa havaittiin kaksi vakavaa työperäisen hyväksikäytön tapausta. Toisessa työntekijälle oli pitkään maksettu huomattavaa alipalkkaa. Lisäksi työntekijällä oli teetetty paljon ylityötä, sunnuntaityötä sekä iltatyötä ilman asianmukaisia korvauksia. Toisessa tapauksessa palkkaa ei ollut maksettu lainkaan.

Avi kertoo, että valvontatulosten perusteella kotitaloustyön valvontaa on syytä jatkaa. Valvontakohteiden etsimisessä tehdään yhteistyötä muun muassa Maahanmuuttoviraston kanssa, ja valvontatuloksista toimitetaan tieto TE-toimistolle.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut