Kunta-ala vaatii tuntuvia palkankorotuksia – Pallo on nyt työnantajalla ja maan hallituksella, sanoo Tehyn Millariikka Rytkönen

Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut jämähtivät viikko sitten riitaan palkankorotuksista, ja edessä voi olla lakkojen kevät. Hoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat, sosiaalityöntekijät ja muut kunta-alan työntekijät vaativat tuntuvia palkankorotuksia ja ovat ryhtyneet painostustoimiin vauhdittaakseen neuvotteluja.

Lakkovaroituksen ovat toistaiseksi antaneet vain hoitajajärjestöiksi luonnehditut Tehy ja Super, mutta muillakin kunta-aloilla on alkamassa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja maanantaina.

Työnantajapuolen laskelmien mukaan koko kunta-alaa koskevien palkkaohjelmien rahoitustarve olisi yhteensä yli 12 miljardia euroa viiden vuoden aikana ja toteutuessaan ne nostaisivat työvoimakustannuksia lähes 20 prosenttia.

Työntekijäjärjestöjen katseet kohdistuvat työnantajien lisäksi hallitukseen ja huhtikuun alun kehysriiheen.

– Pallo on nyt työnantajalla ja maan hallituksella, kiteyttää sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT) ei työnantajan yhteyksiä hallituksen suuntaan kommentoi.

– KT:n tiedossa ei ole, että mitään lisärahoitusta olisi tulossa, hän kuitenkin sanoo STT:lle.

Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut keskeytyivät maanantaina, kun KT katsoi, että esitetyt palkankorotusvaatimukset ovat julkiselle taloudelle kestämättömiä.

– Ei sellaisia rahoja missään ole, Jalonen sanoo.

Sopimusten piirissä on noin 425 000 palkansaajaa. Kunta-alan työvoimakustannukset henkilösivukuluineen ovat tällä hetkellä noin 22 miljardia euroa.

Jalosen mukaan ratkaisua haetaan seuraavaksi valtakunnansovittelijan johdolla.

Ukrainan tapahtumilla ei vaikutusta

Hoitajajärjestöt ovat olleet äänekkäimpiä, mutta myös muut kunta-alan järjestöt katsovat, että palkkaohjelma tarvitaan kaikille kunta-alan eri sektoreilla työskenteleville ammattilaisille, jotta kunta-ala olisi houkuttelevampi.

Työnantaja on pitänyt vaikeana sitoutua monivuotisiin palkkaohjelmiin epävarmassa ja ennakoimattomassa taloustilanteessa.

Tehyn Rytkösen mukaan koko läntistä maailmaa järkyttäneillä tapahtumilla Ukrainassa ei sinänsä ole suoraa vaikutusta työmarkkinatilanteeseen.

– Mutta en voi kiistää, etteikö tuon kaltainen kansainvälinen kriisi herättäisi ainakin itsessäni jossain määrin lisää huolta meidän sote-järjestelmämme kantokyvystä, jota pandemia on jo koetellut ankarasti.

Hoitajajärjestöt avasivat pelin

Tehy ja Suomen lähihoitajaliitto Super avasivat palkankorotuspelin 9. helmikuuta esittämällä sote-alalle viiden vuoden ohjelmaa, joka nostaisi peruspalkkatasoa 3,6 prosenttia vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi.

Järjestöjen mukaan vaikutus olisi viiden vuoden aikana keskimäärin 492 euroa lisää sairaanhoitajan peruspalkkaan ja 427 euroa lähihoitajan peruspalkkaan.

Rytkösen mielestä hoitajapula on nyt vain pakko ratkaista.

– Tämän on todennut moni asiantuntija ja aluevaaleissa laajasti myös poliitikot ja puolueet, hän viestittää.

Rytkönen vastaa sähköpostilla STT:n kysymyksiin, sillä päivä on kokouksia täynnä.

Jalosen mukaan muut pääsopijajärjestöt ovat vaatineet vähintään vastaavan suuruisia palkkaohjelmia.

Kunta-alan pääneuvottelujärjestöt ovat Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Soten lisäksi Julkisen alan unioni JAU ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko.

JHL: Palkan päälle noin 4,7 prosenttia

Esimerkiksi JAU:hun kuuluva Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii monivuotista palkkaohjelmaa, joka koskisi vähintään varhaiskasvatusta, kouluja ja sote-alaa. Sen vaikutus olisi palkan päälle noin 4,7 prosenttia. JHL vaatii myös, että valtion on avattava rahakirstuaan palkkaohjelman toteuttamiseksi.

– Lisäksi palkkojen yleiskorotuksen on oltava reippaasti yli 2 prosenttia, koska inflaatio syö palkansaajien ostovoimaa koko ajan, liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine on esittänyt.

"Rahan käyttö on arvovalinta"

Rytkönen sanoo, että rahan käyttö on kaikissa tilanteissa arvovalinta.

– On ikävää, että työnantaja ei ota nyt tilannetta riittävän vakavasti ja joudumme vauhdittamaan neuvotteluja näin, hän pahoittelee lakkouhkausta.

Tehy ja Super jättivät torstaina lakkovaroituksen kuuteen sairaanhoitopiiriin. Lakon piirissä olisi noin 25 000 järjestöjen jäsentä. Lakko alkaisi 18. maaliskuuta ja päättyisi 1. huhtikuuta.

– KT lähtee siitä, että tässä on kyseessä yhteiskuntavaarallinen työtaistelu, jonka alkamista pitäisi siirtää työriitalain perusteella 14 vuorokaudella eteenpäin, Jalonen sanoo.

Valtakunnansovittelija päättää, esittääkö se lakon siirtämistä työministerille.

Hoitajajärjestöt julistivat jo viime tiistaina koko kuntasektorille viikon mittaisen ylityö- ja vuoronvaihtokiellon. JAU:n ja Jukon ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa maanantaina ja on voimassa sunnuntaihin 13. maaliskuuta saakka.