Uusia korkeakoulujen aloituspaikkoja tulee yliopistoihin lähes 1 500 ja ammattikorkeakouluihin yli 800, kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) tiedotustilaisuudessa maanantaina. Uusia aloituspaikkoja saavat 12 yliopistoa ja 21 ammattikorkeakoulua.
Opiskelupaikat tulevat hakuun jo ensi vuonna eri puolilla maata. Ministerin mukaan uusilla aloituspaikoilla vahvistetaan alueiden elinvoimaisuutta.
– Meillä on tällä hetkellä erittäin kova osaajapula joka puolella Suomea, Kurvinen perustelee.
Uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin tulee erityisesti tekniikan alalle, terveys- ja hyvinvointialalle sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalle. Lisäksi lisätään esimerkiksi kasvatusalan paikkoja.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on osa hallitusohjelmaa, jossa kirjattiin tavoitteeksi koulutustason nosto sekä eri alojen ja alueiden osaajapulaan vastaaminen. Lisäksi pyrkimyksenä on tasoittaa koronaviruspandemian ja poikkeusolojen taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi parantamalla nuorten mahdollisuuksia kouluttautua.
Kurvisen mukaan korkeakoulujen aloituspaikkoja on tällä hallituskaudella lisätty jo noin 10 000.
Suunnanmuutos laajempaan ja alueellisempaan korkeakoulutukseen tulee Kurvisen mukaan jatkumaan ensi vuonna, kun hän päättää uusista koulutusvastuista, koulutusohjelmista sekä tiedekunnista.
– Kannatan korkeakoulutuksen laajentamista, vastustan korkeakoulutuksen keskittämistä, ministeri kuvailee koulutuspolitiikan suunnanmuutosta.
Joka kymmenes koulupaikka ei täyttynyt
Kaikkiin aloituspaikkoihin ei välttämättä riitä hakijoita, toisiin hakijoita on runsaasti. Esimerkiksi vuosien 2020–2021 sovituista lisäaloituspaikoista jäi täyttämättä 10 prosenttia.
Kurvinen sanoo, että korkeakouluilla onkin nyt "näytön paikka" siinä, että aloituspaikat tulevat täytettyä.
Tietyillä aloilla työvoimapula ja opiskelupaikkojen täyttäminen on alueellista. Esimerkkinä Kurvinen käyttää lääkäreitä, joita Suomessa on määrällisesti paljon. Alueiden vetovoima on kuitenkin erilainen, joten esimerkiksi Lapissa haasteena on lääkärien riittävyys.
Kurvisen mukaan tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet Suomen nuoresta ikäluokasta olisi korkeasti koulutettua.
Ammattikorkeakoulujen uusista aloituspaikoista yli puolet tulee terveys- ja hyvinvointialoille, yhteensä 430 paikkaa.
Ammattikorkeakoulujen paikkojen valinnassa Kurvinen kertoo painottaneensa erityisesti alueellista osaamistarvetta.
– Lisäksi rahoitus on näytellyt roolia paikkojen valinnassa.
Vuoden 2022 uusia aloituspaikkalisäyksiä rahoitetaan 15 miljoonalla eurolla EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä. Lisäksi rahoitus muodostuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen strategiaperusteisista ohjelmarahoituksista sekä ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraisesta rahoituksesta.
Kansainvälisiä opiskelijoita halutaan Suomeen
Kurvinen kertoo kansainvälisten opiskelijoiden olevan yksi uusien aloituspaikkojen toivottu kohderyhmä.
– Lisäpaikoilla tavoitellaan myös kansainvälisiä opiskelijoita, hän sanoo.
Tavoitteena on kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Tätä Kurvinen perustelee ikääntyvällä väestöllä sekä työvoiman tarpeella.
– Jos Suomi haluaa olla maailman vaurain ja onnellisin maa vielä kymmenen vuoden päästä, Suomeen pitää saada työperäistä maahanmuuttoa.
– Kyllä me tarvitsemme kaikki työteliäät ja lahjakkaat ihmiset Suomeen mielestäni.
Teknologia tarvitsee tekijöitä
Teknologiateollisuus ry nosti jo syyskuussa esille maahanmuuton ja jatkuvan oppimisen tarpeen alaa uhkaavaan työvoimapulan selättämiseksi.
Kattojärjestö arvioi jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn perusteella, että teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden sisällä.
Tasaisesti jaettuna luku tarkoittaisi siis runsasta tuhatta uutta osaajaa joka kuukausi.
Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä tekniikan aloille tulee lisää korkeakoulupaikkoja sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin.
Järjestön varatoimitusjohtaja Minna Helle kertoo STT:lle, että uusien aloituspaikkojen muodostama suunta on ehdottomasti oikea. Teknologiateollisuuden laskelmien mukaan uusista aloituspaikoista lähes 900 kohdistuu tekniikan ja tietotekniikan aloille.
– On ihan oikein, että näitä (aloituspaikkoja) kohdistetaan tarvealoille. Tämä määrä on ihan hyvä ja suunta on oikea, mutta tietenkin tulevina vuosina tarvitaan jatkotoimenpiteitä, hän sanoo.
Osaajapula on varatoimitusjohtajan mukaan kuitenkin laaja kysymys, jota ei ratkaista pelkästään aloituspaikkoja lisäämällä, vaan osaajia tarvitaan myös ulkomailta.