Suomen Pankki alentaa arviotaan ensi vuoden talouskasvusta – uusi virusmuunnos toi talouteen nopeasti epävarmuutta

Suomen Pankki alentaa arviotaan Suomen ensi vuoden talouskasvusta 2,6 prosenttiin. Syyskuussa ensi vuoden talouskasvuksi arvioitiin 2,8 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa ja komponenttien saatavuudessa sekä raaka-aineiden korkeat hinnat tylsyttävät parhaan terän kasvulta ja kiihdyttävät inflaatiota myös Suomessa.

Suomen tämän vuoden talouskasvuksi Suomen Pankki arvioi 3,5 prosenttia, mikä on sama arvio kuin syyskuussa.

Suomen Pankki arvioi Suomen talouskasvun hidastuvan selvästi ensi vuoden jälkeen. Vuodelle 2023 Suomen Pankki arvioi 1,5 prosentin kasvua ja vuodelle 2024 1,3 prosentin kasvua.

Inflaatio hidastuu ensi vuonna

Suomen Pankin ennustepäällikön Meri Obstbaumin mukaan uuden virusmuunnoksen leviäminen on tuonut talouteen nopeasti epävarmuutta.

Obstbaum arvioi kuitenkin, että tänä vuonna nopeutunut inflaatio hidastuu ensi vuoden puolella. Inflaation taustalla ovat olleet kysynnän voimakas elpyminen ja samaan aikaan tarjontaketjuihin muodostuneet pullonkaulat. Myös energian hinnat ovat samaan aikaan nousseet voimakkaasti.

– Kuluttajat ovat huomanneet korkean raakaöljyn hinnan bensiinipumpuilla, ja sähkön tukkuhintojen nousu on siirtynyt osittain kuluttajahintoihin. Inflaatio kuitenkin hidastuu vuoden 2022 aikana, sillä energian hintojen odotetaan kääntyvän laskuun ja tarjonnan pullonkaulojen hellittävän, Obstbaum sanoo Suomen Pankin tiedotteessa.

Työttömyysaste laskusuunnassa

Suomen Pankki arvioi Suomen työttömyysasteen laskevan ensi vuonna 7,1 prosenttiin tämän vuoden 7,7 prosentista. Vuonna 2023 työttömyysasteen arvioidaan putoavan edelleen 6,6 prosenttiin.

Obstbaum varoittaa, että sopivan työvoiman puute hidastaa työllisyyden kasvua Suomessa.

– Työttömyys on yhä suurempaa kuin ennen koronakriisiä, ja monilla työttömyys on ehtinyt pitkittyä. Jos kohtaanto-ongelmat laajenevat, avoimien työpaikkojen lisääntyminen ei johda työttömyyden merkittävään laskuun, Obstbaum sanoo.

Luvassa hidasta kasvua

Suomen Pankki esitteli perjantaina myös arvion Suomen pitemmän aikavälin talouskehityksestä. Ennusteen mukaan talouskasvu jää Suomessa seuraavien 20 vuoden aikana keskimäärin 1,2 prosenttiin vuodessa.

Verkkaista talouskasvua selittää muun muassa Suomen väkiluvun pieneneminen ja työn tuottavuuden hidas kasvu. Tuottavuuden näkymiä vaimentaa se, että väestön keskimääräinen koulutustaso alkaa tulevina vuosikymmeninä laskea.

– Suomen talouden kasvumahdollisuuksia voidaan lisätä panostamalla koulutukseen ja parantamalla osaajien maahanmuuton edellytyksiä. Myös työllistymisen kannustimien vahvistamisella on suuri merkitys, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn painotti.

Myös Saksan keskuspankki laski ennustettaan

Myös Saksan keskuspankki alensi perjantaina ennustettaan Saksan ensi vuoden talouskasvusta. Keskuspankki arvioi maan talouden kasvavan ensi vuonna 4,2 prosenttia. Aiemmin pankki oli arvioinut talouden kasvavan ensi vuonna 5,2 prosenttia.

Keskuspankki alensi myös arviotaan Saksan talouden tämänvuotisesta kasvusta 2,5 prosenttiin aiemmasta 3,7 prosentin ennusteesta.

Vuoden 2023 talouskasvuennustetta keskuspankki nosti 3,2 prosenttiin aiemmasta 1,7 prosentista. Vuonna 2024 keskuspankki arvioi Saksan talouden kasvavan 0,9 prosenttia.