Parlamentaarinen työryhmä esittää, että julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta kasvatetaan vuosittain noin 190–200 miljoonalla eurolla säätämällä siitä rahoituslailla. Menolisäykset toteutettaisiin kehysten puitteissa. Kesäkuussa asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä luovutti raporttinsa maanantaina.
Työryhmässä kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Tavoite edellyttää valtion tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Työryhmän oletuksena on, että julkinen puoli kattaa yhden kolmasosan panostuksista ja yksityinen kaksi kolmasosaa.
– On erityisen tärkeää, että yksityinen sektori saadaan mukaan tähän työhön. Laissa lähdetään siitä, että yksityisen T&K-rahoituksen kehittymistä seurataan hyvin tarkasti, sanoi työryhmän puheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.) tiedotustilaisuudessa.
Mäkysen mukaan yksityistä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta pitäisi tulla noin 400 miljoonaa euroa lisää vuosittain.
Rahoituslain rinnalle työryhmä esittää lakisääteistä kehyskautta pidemmän tutkimus- ja kehittämisrahoituksen suunnitelmaa, joka osaltaan vahvistaa parlamentaarista sitoutumista ja täsmentää rahoituksen käyttöä ja sisältöä.
Mäkysen mukaan rahoituslaki on määrä valmistella niin, että se olisi voimassa vuoden 2023 alusta.
Lisäksi ryhmä ehdottaa pysyvän ja nykyistä laaja-alaisemman tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Sen on arvioitu kannustavan erityisesti pk-yrityksiä.
Poikkeuksellinen menettely
Kukin hallitus päättää, miten rahoituslain mukainen tutkimus- ja kehittämismenojen korotus rahoitetaan. Käytännössä vaihtoehtoja ovat Mäkysen mukaan alijäämän kasvattaminen eli valtion velan kasvattaminen, verotuksen nostaminen, muiden valtion tulojen kasvattaminen, kehyksen sisällä tehtävät siirrot ja valtion omaisuuden myynti.
– Kaikki normaalit valtion menojen rahoituskeinot ovat tässä vaihtoehtoina, ja siihen ei työryhmä sinänsä ota kantaa. Jokaisen hallituksen tehtävä on hankkia se rahoitus rahoituslain mukaisesti.
Työryhmä painottaa, että T&K-rahoituslaki on hyvin poikkeuksellinen menettely, joka voidaan toteuttaa vain tutkimus- ja kehittämistoiminnan ratkaisevan tärkeästä yhteiskunnallisesta merkityksestä johtuen.
EK: Nähtäväksi jää, vakuuttuvatko yritykset
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) mielestä nähtäväksi jää, riittävätkö työryhmässä sovitut toimet vakuuttamaan yritykset, jotka pohtivat, minne tulevat isot TKI-toiminnot sijoitetaan. Tai vakuuttuuko kansainvälistä uraa tekevä huippututkija Suomen edusta verrattuna muihin maihin.
Elinkeinoelämän keskusliitto katsoo, että TKI-järjestelmän tehtävä on tukea tavoitteellista toimintaa.
– Tuloksina pitää tavoitella konkreettista itsensä jollain aikataululla takaisin maksavaa hyötyä. Esimerkkinä näistä voidaan mainita yksityisen sektorin työpaikat, osaavat tekijät, tuottavuuden kasvu, uusi liiketoiminta, ja immateriaaliset oikeudet, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.