Liki 30 vuotta vanhalle henkirikosepäilylle määrättiin uudet tutkijat kesäkuussa – KRP:n mukaan syytetyn kännykänkäyttö muuttui erikoiseksi ennen kiinniottoa

Lakimies Ilpo Härmäläisen liki 30 vuoden takaista katoamista ryhdyttiin tutkimaan murhana aiemmin tänä vuonna. Keskusrikospoliisin (KRP) Länsi-Suomen yksikön päällikkö määräsi kesäkuussa asiaan uuden tutkintaryhmän ja vuosien varrella kertynyt materiaali otettiin uudelleen tarkasteluun.

Aikanaan juttua tutkittiin tappona. Nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin, murhaa lukuun ottamatta lievemmät henkirikosrikosnimikkeet ovat jo vanhentuneet.

KRP:n esitutkintapöytäkirjasta ei ilmene mitään yksittäistä uutta läpimurtoa epäillyn henkirikoksen tutkinnassa. Siinä todetaan, että murhaepäilyn perustana ovat syytetyn miehen laskutuskuvioista aikanaan tehty talousrikostutkinta, siitä ilmenneet seikat ja sen motiivit.

Myös syyttäjän mukaan jutussa on kyse enemmänkin vanhojen todisteiden uudelleen arvioimisesta ja tarkastelusta. Syyttäjä pitää henkirikoksen motiivia taloudellisena, koska hänen mukaansa syytetty, nykyisin 68-vuotias mies pelkäsi konkurssia ja rikostutkintaa, jos Härmäläinen olisi mennyt puhumaan laskutusasiasta poliisille.

Toistakin miestä epäiltiin alussa

Uusi tutkintaryhmä kävi läpi muun muassa vanhoja pankki- ja teletunnistetietoja, aikoinaan tehtyjä kuulusteluja sekä saatuja yleisövihjeitä. Nyt suoritetussa esitutkinnassa myös kuultiin 19 todistajaa, joista osaa oli kuultu jo vuosina 1994–1997.

KRP tiedotti tutkinnan aktivoitumisesta elokuussa. Muutamaa päivää myöhemmin epäilty mies otettiin kiinni Turun satamassa, kun hän oli matkalla Oulusta Turun kautta Ahvenanmaalle.

KRP:n mukaan ennen kiinniottoa miehen puhelimeen oli laitettu lentotila-asetus päälle ja pois useita kertoja. KRP katsoo, että miehen tarkoituksena oli matkustaa Oulusta Turkuun siten, että viranomaiset eivät pystyisi jäljittämään hänen matkaansa.

Kuulusteluissa mies kiisti sulkeneensa puhelinta tahallaan.

– En ole sulkenut matkapuhelinta tietääkseni kertaakaan, vaan olen puhelun aikana sanonut (toiselle henkilölle), että siinä on jotain vikaa. Se on (toisen henkilön) puhelin ja en tiedä puhelimista sen enempää, mies kertoi poliisille.

Käräjäkäsittelyssä myös miehen asianajaja Heikki Uotila sanoi, ettei poliisin käsitys epäillyn olinpaikan salailusta pidä paikkaansa.

– Aika huono on yrittää salailla missä päin Suomea menee, jos välissä puhelinta pidetään lentokonetilassa ja välissä ei, ja sitten soitellaankin. Voisiko tätä selittää sekin, että kun puhelinta räplää, se voi joskus mennä lentokonetilaan, Uotila sanoi.

Aiemmin ketään ei ollut henkirikoksesta pidätettynä tai vangittuna. KRP:n esitutkintapöytäkirjasta paljastuu, että poliisi kuuli tutkinnan alkuvaiheessa rikoksesta epäiltynä myös toista miestä, mutta lokakuussa rikosepäilystä luovuttiin tutkinnanjohtajan päätöksellä.

"Yritti luoda vaikutelmaa, että Härmäläinen on elossa"

Nyt syytteessä olevaa miestä kuultiin esitutkinnassa yhdeksän kertaa. KRP:n mukaan kuulusteluissa mies esitti toistuvasti epäilyksiä Härmäläisen katoamisen syistä muun muassa kertomalla velkojen pakoilusta ja maineen menetyksestä.

– Näihin asioihin (epäillyllä) ei kuitenkaan ole ollut mitään tosiallista tietoa, vaan ne ovat perustuneet hänen omiin epäilyihin ja oletuksiin. Lisäksi hän on esittänyt arveluita Härmäläisen lähdöstä ja oleskelusta ulkomailla, mutta näihinkään hänellä ei ole ollut mitään faktoja, esitutkintapöytäkirjassa kirjoitetaan.

KRP:n mukaan epäilty yritti näin luoda vaikutelmaa, että Härmäläinen on elossa ja samalla hälventää itseensä kohdistuvaa rikosepäilyä.

Pian Härmäläisen katoamisen jälkeen elokuussa 1994 syytetty teki Härmäläisestä rikosilmoituksen talousrikoksesta. KRP:n mukaan myös tässä oli kyse siitä, että mies yritti antaa kuvaa, että lakimies olisi velkoja paossa ja hänen katoamiselleen olisi luonnollinen syy.

Etsinnät jatkuvat Airistolla, veneestä ei löytynyt todisteita

Härmäläisen etsinnät on viime kuukausina kohdistettu Airistolle merelle Satavan vierasvenesatamasta länteen ja etelään päin. Etsittävää aluetta on rajattu sillä perusteella, kuinka kauaksi Satavan venepalvelusta pääsisi noin viiden solmun vauhdilla 15–30 minuutissa.

KRP on pyytänyt Puolustusvoimilta virka-apua alueen tutkimiseksi ja löydettyjen kohteiden tarkastamiseksi. Puolustusvoimien etsinnät aloitettiin lokakuun lopulla, ja ne ovat edelleen kesken. Virka-apua on saatu myös Traficomin merenmittaus- ja syvyystietopalvelusta.

Myös syytetyn tapahtuma-aikaan käyttämä purjevene tutkittiin uudessa esitutkinnassa elokuun lopulla. KRP:n mukaan siitä ei kuitenkaan löytynyt todisteita henkirikoksesta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut