Humanitaarisen avun tarve on nousemassa historialliseen ennätykseen, varoittaa YK. Järjestön humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA arvioi Global Humanitarian Overview -raportissaan , että maailmanlaajuisesti 274 miljoonaa ihmistä on ensi vuoden aikana jonkinlaisen hätäavun tarpeessa.
Avun tarpeessa olisi vuonna 2022 siis yksi ihminen 29:stä. Määrä on kasvanut 250 prosenttia vuodesta 2015, jolloin apua tarvitsi yksi 95:stä.
Hätäavun tarvetta ja nälänhädän partaalla elävien ihmisten joukkoa kasvattavat koronaviruspandemia, ilmastonmuutos sekä epävakaus ja konfliktit esimerkiksi Afganistanissa, Etiopiassa ja Myanmarissa.
YK:n hätäavun koordinaattorin Martin Griffithsin mukaan määrä ei ole koskaan ollut näin korkea.
YK-järjestöt ja muut avustusjärjestöt ovat laskeneet, että avun tarjoaminen haavoittuvimmassa asemassa oleville 183 miljoonalle ihmiselle 63 maassa vaatisi 41 miljardin Yhdysvaltain dollarin (yli 36 miljardin euron) rahoitusta. Kuluvana vuonna järjestöt pyysivät 35:tä miljardia dollaria (noin 31:tä miljardia euroa). Ensi vuodelle laskettu summa on nelinkertainen verrattuna neljän vuoden takaiseen.
Pandemia horjuttaa terveydenhuoltoa
Raportti selittää avun tarpeen ja kotinsa jättäneiden ihmisten määrän kasvua esimerkiksi luonnonkatastrofeilla, ilmastonmuutoksella ja edelleen jatkuvalla koronaviruspandemialla. Raportissa huomautetaan, että pandemia ja sen hillitsemisen vuoksi asetetut rajoitustoimet ovat ajaneet noin 20 miljoonaa ihmistä lisää äärimmäiseen köyhyyteen.
Lisäksi pandemia on horjuttanut terveydenhuoltojärjestelmiä. Esimerkiksi hivin, tuberkuloosin ja malarian testaaminen on romahtanut yli 40 prosenttia, ja 23 miljoonaa lasta on jäänyt tänä vuonna vaille perusrokotteita.
Samaan aikaan ilmastonmuutokseen liittyvät ilmastokatastrofit ovat entistä yleisempiä. Raportti varoittaa, että vuoteen 2050 mennessä jopa 216 miljoonaa ihmistä saattaa joutua muuttamaan omien kotimaidensa sisällä ilmaston lämpenemisen vaikutusten vuoksi.
Ilmastonmuutos lisää nälkää ja huonontaa ruokaturvaa. Raportin mukaan nälänhädän kaltaisten olojen uhka on olemassa 45 miljoonalle ihmiselle 43 maassa.
– Ilman jatkuvia ja välittömiä toimia 2022 voi olla katastrofaalinen, raportissa painotetaan.
Jo nyt yli 810 miljoonaa ihmistä on aliravittuja.
Monien tilanne on epätoivoinen konfliktien vuoksi. Erityisesti avuntarve on kasvanut Afganistanissa, jossa monituiset kriisit ovat entisestään pahentuneet äärijärjestö Talebanin noustua valtaan elokuussa ja kansainvälisten avustusten tyrehdyttyä. OCHA varoittaakin, että 65 prosenttia Afganistanin väestöstä eli yli 24 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa ja yhdeksän miljoonaa nälänhädän partaalla.
Etiopian tilanne huolettaa erityisesti
Avustusjärjestöt kertovat tarvitsevansa miljardeja dollareita myös miljoonien ihmisten auttamiseksi Syyriassa ja Jemenissä. Lisäksi avuntarve paisuu Etiopiassa, jossa tuhansia ihmisiä on kuollut ja miljoonia jättänyt kotinsa yli vuoden kestäneessä konfliktissa.
Griffiths arvioi, että tilanne Etiopiassa on ehkä jopa "maailman hälyttävin". Torstaina hän kertoi uutistoimisto AFP:n haastattelussa pelkäävänsä, että Etiopian konflikti voisi koko maahan levitessään hajottaa koko yhteiskuntaa ja aiheuttaa joukkopaon, jollainen nähtiin Afganistanissa Kabulin lentokentällä elokuussa.
Griffiths kuitenkin painotti, että karmivia tilanteita on myös muualla, ja miljoonat ihmiset pakenevat edelleen väkivaltaisuuksia ja levottomuuksia.
YK:n lukujen mukaan yli prosentti maailman väestöstä on tällä hetkellä paossa.
Raportin luomasta järkyttävästä kuvasta huolimatta Griffiths korosti, että humanitaarisen avulla voidaan usein välttää kriisien karmivimmat seuraukset.
Viime vuonna OCHA tarjosi apua noin 107 miljoonalle ihmiselle. Esimerkiksi Etelä-Sudanissa puolta miljoonaa ihmistä saatettiin avustettua nälänhädän partaalla.