Suomessa kasvukausi on pidentynyt 2–4 viikolla noin 70 vuoden aikana – muutokset vaikuttavat tutkijan mukaan keskeisellä tavalla maa- ja metsätalouteen

Kasvukausien pidentyminen on johtunut erityisesti kasvukauden alun aikaistumisesta. Martti Kainulainen / LEHTIKUVA

Emmi Tilvis / STT

Kasvukausi on pidentynyt Suomessa 2–4 viikolla vuosien 1950–2019 välillä, kertovat tuoreen tutkimuksen tulokset. Kasvukausi on pidentynyt Pohjois-Suomessa hieman muuta Suomea enemmän.

Sen sijaan Etelä-Suomessa kasvukausi on lämmennyt Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessorin Juha Aallon mukaan Pohjois-Suomea enemmän.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan alueella kasvukaudet ovat pidentyneet keskimäärin 23 päivällä.

Muutosten havaittiin olevan erityisen suuria tutkimusalueen eteläosissa sekä alavilla alueilla. Enimmillään kasvukausi on pidentynyt jopa 1,5 kuukautta.

Kasvukausi on ennen kaikkea aikaistunut, eli pidentynyt kevään puolelta.

Yhteispohjoismaiseen tutkimukseen osallistui tutkijoita Suomen Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopistosta, Ruotsin maatalousyliopistosta sekä Norjan ilmatieteen laitokselta.

Lämpö voi hyödyttää tuholaisia

Muutokset kasvukaudessa ja sen lämmössä vaikuttavat tutkimusprofessori Aallon mukaan aivan keskeisellä tavalla maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiin.

Termisellä kasvukaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin päivän keskilämpötila on pysyvästi yli viisi celsiusastetta. Kasvukauden lämpösummaa kerryttävät taas kaikki yli viiden celsiusasteen ylittävät lämpötilat.

Tämä lämpösumma on kasvanut vajaassa 70 vuodessa, mikä vaikuttaa merkittävällä tavalla esimerkiksi vanhoissa kuusikoissa viihtyvän kirjanpainajan elinolosuhteisiin.

Kun kasvukauden lämpösumma ylittää tietyn rajan, kirjanpainajat ehtivät tekemään toisenkin sukupolven jälkeläisiä kesän aikana.

– Sillä saattaa olla aika tuhoisia vaikutuksia metsätaloudelle, Aalto kertoo STT:lle.

Tällä hetkellä tämä raja ylittyy paikoitellen Etelä-Suomessa.

– Ilmastonmuutosarviot sanovat, että kun mennään vuosikymmeniä eteenpäin, niin raja lähtee liikkumaan kohti pohjoista, Aalto kertoo.

Lämpeneminen kiihtynyt viime vuosikymmeninä

Kasvukauden lämpeneminen on nopeutunut viime vuosikymmeninä.

– Noin vuodesta 1990 eteenpäin nämä muutokset vaikuttaisivat kiihtyneen, Aalto sanoo.

Samoihin aikoihin kasvukaudet ovat lähteneet aikaistumaan.

Tutkimus tarkastelee mitattuja tietoja, eikä ota kantaa taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Aallon mukaan tulokset kuitenkin sopivat nykyiseen ymmärrykseen siitä, miten ilmastonmuutos etenee pohjoismaissa.

– Etenkin nämä viimeisten vuosikymmenien aikaiset muutokset, niin kyllä siinä heijastuu nämä ihmisten toimet, Aalto kertoo.

Taustalla vaikuttaa myös luonnollinen vaihtelu, kuten muutokset ilmakehän liikkeissä.

– Vähän satunnaisemmat vaihtelut kyllä sitten tasoittuvat tällaisissa pitemmissä aikasarjoissa, Aalto sanoo.

Kommentoi