Raportti: Koronapandemian seuraava haaste on hyvinvointivelan purkaminen – "Näin suuri kriisi jättää syviä jälkiä"

Professori Heikki Hiilamon mukaan toistaiseksi on nähty vain koronan lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin. Markku Ulander / LEHTIKUVA

STT

Ilman korjaavia toimenpiteitä koronakriisi voi jättää pitkäkestoisia vaurioita suomalaisten hyvinvointiin, varoitetaan Kalevi Sorsa -säätiön tuoreessa tutkimuksessa.

– Näin suuri kriisi jättää syviä jälkiä, kertoo tiedotteessa säätiön toiminnanjohtaja Mikko Lievonen.

Koronakriisin sosiaalista velkaa käsittelevässä raportissa esitellään koronakriisin mahdollisia pitkän aikavälin vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Toistaiseksi olemme nähneet vain koronapandemian lyhytaikaiset vaikutukset kestävään hyvinvointiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ja Helsingin yliopistolla työskentelevä professori Heikki Hiilamo tiedotteessa.

Toistaiseksi pandemia on haitannut suuresti esimerkiksi harrastuksia, kulttuuria sekä koulutusta ja opiskelua. Tämä on kuormittanut suomalaisia. Raportin mukaan hyvinvoinnin vajeet ovat osa koronakriisin aiheuttamaa sosiaalista velkaa.

Sosiaalisen velan kasvu nostaa julkisia menoja

Sosiaalisella velalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä hyvinvoinnin vajeita että valtion vastuuta kansalaisten hyvinvoinnin takaajana. Kun koronakriisin aikana hyvinvoinnin vajeet kasvavat, voidaan puhua sosiaalisen velan kasvusta.

Raportissa tuodaan esille terveys-, sosiaali-, opetus- ja mielenterveyspalveluiden mittava tarve koronan jälkeisenä aikana.

– Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa keskusteluun säästöpaineista. On tärkeää peilata jälkihoidon vaatimia menoja niihin hyvinvointivajeisiin, joita pandemia aiheutti, sanoo Hiilamo.

Koronakriisin onnistuneella jälkihoidolla voitaisiin raportin mukaan estää eriarvoisuuden lisääntymistä ja pahoinvointia.

Kommentoi

Mainos: Warkauden Lehti

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin