Epäsäännöllinen työaika lisääntyy palvelualalla – hyvä vuorosuunnittelu on silloin työntekijän hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää

Epäsäännöllinen työaika on lisääntynyt, kun kaupat ovat muokanneet aukioloaikojaan kuluttajien uusien tottumusten myötä. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Maiju Ylipiessa / STT

Palvelualoilla tehdään nykyisin aiempaa enemmän epäsäännöllistä työaikaa.

Esimerkiksi kaupan alalla aukioloaikojen vapauduttua vuonna 2016 on ollut enemmän tarvetta muun muassa myöhäisiltojen ja öiden työvuorojen tekijöille.

Epäsäännöllinen työaika on lisääntynyt, kun kaupat ovat muokanneet aukioloaikojaan kuluttajien uusien tottumusten myötä, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitos sai vastikään päätökseen tutkimushankkeen kaupan alan työajoista ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Tutkimuksen mukaan yötyötä tekevien määrä kolmessa S-ryhmän alueosuuskaupassa jopa kaksinkertaistui vuosina 2018–2020. Keskimäärin yövuoroja oli kuitenkin vähän.

Yhteiskunnan 24/7 -malli näkyy Ropposen mukaan palvelualalla myös muualla. Esimerkiksi pankkipalveluissa palvelut ovat laajentuneet virka-ajoista ja fyysisistä toimipisteistä ilta- ja viikonloppuaikojen onlinetapaamisiin.

Nuorten hyvinvointiin erityishuomiota

Yötyötä sisältävä vuorotyö on yleistä esimerkiksi teollisuuden alalla, jossa käytetään Ropposen mukaan pääsääntöisesti säännöllisiä kiertäviä vuorojärjestelmiä. Työvuorot kiertävät usein suositellussa järjestyksessä aamu-ilta-yö-lepo, ja työntekijä tietää työvuoronsa pitkälle eteenpäin.

Palvelualoilla työaika sen sijaan on usein epäsäännöllinen, sillä niillä pyritään vastaamaan vaihtelevaan palveluntarpeeseen. Asiakasvirta kun ei ole joka päivä ja jokaiseen vuorokaudenaikaan tasainen.

– Palvelualojen epäsäännöllisissä työajoissa yötyön jälkeisen levon toteuttaminen on jonkin verran haastavampaa, kun työntekijöitä saatetaan tarvita nopeastikin muuttuneiden tilanteiden vuoksi, Ropponen sanoo.

Ropponen haluaisi kiinnittää erityishuomiota siihen, että kaupoissa ja ravintoloissa on paljon nuoria ja osa-aikaisia työntekijöitä. Jos esimerkiksi opiskelijalla toimeentulo nojaa osa-aikatyöhön, voi olla houkuttavaa haalia itselleen esimerkiksi rahakkaampia yövuoroja.

– Voidaan haluta kerryttää vaikkapa useita yövuoroja, jotta ylipäätään ehtii saada sitä palkkaa ja ehtii päivisin opiskella. Sitten jää se kysymys, että milloinkas sitten ehditään levätä, Ropponen sanoo.

Vaikka kyse olisi vain muutaman vuoden ajanjaksosta, väsymys ja uupumus saattaa kertyä ja näkyä myöhemmin.

– Toivoisin, että myös nuoret muistaisivat huolehtia itsestään ja ajatella sitä, että työuraa on todennäköisesti edessä vielä vuosikymmeniä, Ropponen sanoo.

Toisaalta haitat voivat korostua myös työuran loppupäässä.

– On jonkin verran näyttöä siitä, että ikääntyessä vaikkapa yötyö muuttuu raskaammaksi, koska palautuminen on hitaampaa.

Terveet elämäntavat kompensoivat vuorotyötä

Yleisesti ottaen on hyvä, jos työntekijät saavat vaikuttaa työvuoroihinsa. Vuorotöiden suhteen siinä voi kuitenkin piillä ristiriita.

– Ihmiset saattavat toivoa itselleen sellaisia työaikajärjestelyjä, jotka eivät välttämättä ole heidän terveydelleen hyväksi, sanoo Tiina Paunio, psykiatrian professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

– Vaikka pitää olla joustoa, paras lopputulos ei välttämättä synny siten, että työntekijä saa vapaasti valita omat työvuoronsa.

Vuorotyöhön liittyy monia erilaisia terveysriskejä, erityisesti jos yövuoroja on paljon, Paunio sanoo. Vuorotöihin on liitetty kohonneita riskejä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, rintasyövän, eturauhassyövän, tyypin 2 diabeteksen sekä erityisesti naisilla myös masennuksen osalta.

Unihäiriöt voivat lisääntyä, niin myös onnettomuudet ja vahingot.

Terveillä elämäntavoilla voi kuitenkin Paunion mukaan osittain kompensoida sitä yleistä stressiä, jota valvominen elimistölle aiheuttaa.

Vuorotyön kuormittavuuteen voivat unirytmin ja elintapojen lisäksi vaikuttaa myös perintötekijät sekä työn sisältö.

Terveysriskit korostuvat nimenomaan silloin, jos vuorotyötä tekee epäsopivalla tavalla, Paunio korostaa. Liian pitkiä työjaksoja tai lyhyitä lepojaksoja pitäisi siis välttää.

Vuorotyöstä huolimatta ihmisen sisäisen kellon pitäisi pysyä ennallaan, Paunio sanoo.

Ei kolmea yövuoroa enempää

Työnantajan puolelta haittojen ehkäisemissä oleellista on hyvä vuorosuunnittelu. Työterveyslaitos suosittaa 2–3 päivän yövuorojaksoja, joiden jälkeen tulisi olla riittävä lepo.

– Yksittäinen yövuoro usein rikkoo rytmiä. Sen sijaan 2–3 peräkkäistä mahdollistaa sen, että siihen vähän tottuu, mutta ei niin paljon, että sisäinen kello lähtisi kääntymään, Annina Ropponen sanoo.

Myös muu suunnittelu on tärkeää. Työnkuvan tulee olla selkeä, eikä yöllä pitäisi joutua tekemään mitään ylimääräistä, sanoo Tiina Paunio.

Työnantaja voi panostaa yötyöläisten työhyvinvointiin myös tarjoamalla esimerkiksi taukojumppaa, vapaa-ajan liikuntaa ja vaikkapa terveellistä yöpalaa.

Työntekijän puolestaan pitäisi jaksaa pitää huolta itsestään ja hyvistä elintavoista.

Kommentoi