Poliisi käynnistää yt-neuvottelut, koska tänään julkistetussa valtion talousarvioesityksessä poliisille on myönnetty 807,9 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna käyttö on arviolta 838 miljoonaa, ilmoittaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tiedotteessa. Sitä seuraavien vuosien rahoituskehys on hänen mukaansa edelleen laskeva.
– Välitön arvioni nyt julkistetusta budjettipäätöksestä on se, että ensi vuonna poliisin henkilöstömäärä laskee 200–250 henkilötyövuodella ja olemme pakotettuja käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut, Kolehmainen sanoo.
Hänen mukaansa myös poliisikoulutuksen aloituspaikkoja mitä todennäköisimmin vähennetään.
– Poliisin suurin kustannuserä eli henkilöstömäärä on sopeutettava pysyvän määrärahan määrittämälle tasolle, jotta poliisiksi koulutettavien määrä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti.
Kolehmainen arvioi, että aloituspaikkojen vähentämisen vaikutukset näkyvät vasta kolmen vuoden päästä, joten ensi vuonna poliiseja jäänee työttömäksi.
Poliisihallituksen neuvottelupäällikkö Minna Gråsten sanoo STT:lle, että neuvotteluiden piirissä ovat kaikki poliisin yksiköt.
– Yt-neuvottelut käydään kaikissa poliisilaitoksissa, keskusrikospoliisissa, Poliisiammattikorkeakoulussa ja Poliisihallituksessa. Sitä, kuinka montaa poliisia neuvottelevat koskevat, ei voida vielä sanoa. Se täsmentyy neuvotteluissa, hän toteaa.
Kiireelliset hälytykset ja vakavimpien rikosten torjunta pyritään priorisoimaan
Poliisihallituksen mukaan poliittiset päätökset toteutetaan tinkimättä, ja ensi vuodelle kohdennettu lisärahoitus muun muassa harva-alueiden näkyvyyteen ja ihmiskaupan torjuntaan toteutetaan täysimääräisesti.
– Poliisin strategian mukaisesti pyrimme priorisoimaan erityisesti kiireelliset hälytyspalvelut, rikosten ja häiriöiden estämisen ennalta sekä vakavimpien rikosten torjunnan. Valvonnasta, liikennevalvonta mukaan lukien, joutunemme tinkimään, Kolehmainen kertoo.
Poliisien määrää on nostettu tänä vuonna hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä oli mahdollista viime vuodelta siirtyneen 33 miljoonan euron määrärahan ja kuluvan vuoden 6,7 miljoonan euron lisätalousarvion ansiosta. Ensi vuodelle siirtyvää erää ei ole juurikaan jäämässä ja kustannusten kasvu jatkuu, Poliisihallitus kertoo.
Rahaa syö muun muassa toimitilakulujen kasvu
Poliisihallituksen hallintojohtaja Anne Aaltonen sanoo, että kyseessä on perusrahoituksen murentumisen pitkäaikainen ongelma. Perusrahoitukseen kuuluvat ICT- ja toimitilakulut ovat nousseet koko ajan. Samalla poliisien määrää on pystytty nostamaan niin, että tämän vuoden tavoite on ollut lähes 7 500.
– Silloin siinä väistämättä käy niin, että toimitilakulut ja henkilötyövuosien kasvu ovat vieneet rahoitusta, hän sanoo.
– Painopiste on ollut koko ajan poliisien määrän lisääminen, jonka vuoksi olemme joutuneet leikkaamaan hankinnoista, kuten ajoneuvo- ja suojavälinehankinnat. Esimerkiksi ajoneuvoja uusitaan tietyllä syklillä. Se tarkoittaa, että ne vievät osan tuosta rahoituksesta.
Aaltosen mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa suunnitellaan keinot, joiden avulla talous tasapainotetaan.
– Tarkastelussa ovat esimerkiksi määräaikaiset virkasuhteet ja poistumien kautta vapautuvat virat sekä kaikki muut mahdolliset säästökohteet. Lomautukset ja irtisanomiset ovat viimesijaisia keinoja.
Nopeita säästöjä pyritään hakemaan muun muassa ajoneuvo-, varuste- ja polttoainehankinnoista. Pitkän tähtäimen toimenpiteenä käynnistetään muun muassa esiselvitys yhden viraston mallista. Malli on käytössä jo esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.