Valtion omistaman Ilmastorahaston liikkeellelähtö on ollut eri arvioiden mukaan varsin verkkaista, mutta ainakin kolmella suurimmalla hallituspuolueella tuntuu olevan malttia odottaa täyteen vauhtiin pääsyä.
Tähän mennessä Ilmastorahasto on tehnyt sijoituspäätökset kahdesta hankkeesta. Niiden arvo on 14 miljoonaa euroa. Rahaston vuositavoitteena on 50 miljoonan euron sijoituspäätökset, joten tavoitteesta uupuu vielä 36 miljoonaa euroa.
Rahasto on työ- ja elinkeinoministeriön omistajaohjauksessa. Ministeriöstä kerrotaan STT:lle, että rahastolle on selvästi tarvetta markkinoilla ja rahaston ensimmäinen toimintavuosi on vastannut sille asetettuihin odotuksiin. Eräästä keskustalaisesta hallituslähteestä todetaan STT:lle, ettei ajatuskaan ollut, että rahoituspäätöksiä syntyy liukuhihnalta heti alkuun.
Teknologiateollisuus: Rahoitus suuremmaksi
Rahasto perustettiin entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) ajaman Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle. Sipilän hallituksen tavoitteena oli koota Vakeen varallisuutta, jota käytettäisiin uuden kasvun luomiseksi ja laitettaisiin näin "valtion tase töihin". Vake muuttui Ilmastorahastoksi viime vuoden lopussa. Taustalla oli pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen helmikuun ilmastokokouksessa tekemä päätös.
Käytännössä Ilmastorahasto on toiminut vuoden alusta. Ilmastorahasto tähtää ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden päästöjen vähentämiseen ja digitalisaation edistämiseen tarjoamalla rahoitusta.
Teknologiateollisuuden etujärjestöstä katsotaan, että Ilmastorahaston rahoitukselle on alalla kova tarve ja rahaston kautta pyöritettävän rahoituksen pitäisi olla moninkertainen nykytavoitteeseen verrattuna.
– Kyllä me toivoimme, että se olisi ollut parisataa miljoonaa vuodessa, sanoo johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuudesta STT:lle.
Rahastoa tarvitaan markkinaehtoista rahoitusta täydentämään riskien jakamista varten.
Uusia rahoituspäätöksiä valmisteilla
Ilmastorahaston toteutuneista hankkeista toinen on enintään neljän miljoonan euron pääomalaina Elstorille ratkaisuun, jossa fossiilisia polttoaineita voidaan korvata höyryn- ja lämmöntuotannossa esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja keskisuurissa kaukolämpöyhtiöissä.
Lisäksi se on myöntänyt 10 miljoonan euron pääomalainan Solar Foodsin uuden tuotantolaitoksen rakentamiseksi. llmastorahaston mukaan tehtaasta tulee maailman ensimmäinen kaupallisesti toimiva laitos, joka tuottaa proteiinia hiilidioksidista ja sähköstä.
Tämän lisäksi rahoituspäätöstä valmistellaan paraikaa 18 hankkeelle.
– Meillä on ilman muuta tavoitteena julkaista tämän vuoden puolella useampia rahoituspäätöksiä, mutta tässä vaiheessa ei uskalla sanoa, toteutuvatko ne kaikki, kun niihin liittyy aina niin paljon hankekohtaista riskiä, sanoo toimitusjohtaja Paula Laine STT:lle.
Ilmastorahasto hallinnoi suurta omaisuusmassaa, sillä omistusten arvo oli elokuun alkupuolella noin 3,5 miljardia euroa. Ilmastorahastolla on yli 8 prosentin omistusosuus Nesteessä .
Pelkästään osinkotuotot ovat Laineen mukaan tänä vuonna yli 50 miljoonaa euroa.
Rahaston strategiassa on ilmaistu tavoiterahoitusosuuden kooksi 2–20 miljoonaa euroa.
– Pääosin tällä hetkellä meillä on siihen kategoriaan kuuluvia, hän sanoo.
Kulut neljä miljoonaa euroa
Operatiivisiin kuluihin on budjetoitu tänä vuonna neljä miljoonaa euroa. Henkilöstökulut nielaisevat tästä potista noin 60 prosenttia. Ilmastorahastolle työskentelee 14 ihmistä. Rahasto on kasvattanut henkilöstöään tämän vuoden aikana kuudella työntekijällä.
Toiseksi suurin kuluerä ovat asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan rahoituspäätösten valmisteluun.
– Siinä vaiheessa, kun vakavammin katsotaan jotakin kohdetta ja halutaan huolellisesti varmistua esimerkiksi sen riskeistä, tulee ulkoisia kuluja, kun asiantuntijapalveluita ostetaan, Laine sanoo.
STT yritti selvittää, mihin Ilmastorahasto käyttää henkilöstökulujen ulkopuoliset rahansa. Toimitus pyysi Ilmastorahaston ostolaskutiedot viime ja tältä vuodelta. Niistä selviäisi, mitä palveluita on ostettu ja miltä tahoilta. Ilmastorahasto vastasi, ettei se luovuta tietoja. Syynä on rahaston mukaan se, ettei se ole viranomainen eikä hoida tällä hetkellä julkisia hallintotehtäviä, joten julkisuuslakia tai hallintolakia ei sovelleta sen toimintaan. Lisäksi julkisuuslain allakin olevia tietoja voi koskea liikesalaisuus.