Hovi on kokoontunut Sandringhamin kartanoon viettämään joulua. Prinsessa Diana saapuu paikalle yksin. Hän alkaa olla lopussa. Diana on hovin näytelmän vanki, silmätikku ja virallinen virheentekijä.
Kristen Stewart näyttelee Diana Spenceriä elokuvassa Spencer, joka sai maailmanensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla ja tulee Suomessa valkokankaille joulupäivänä.
Pablo Larrainin ohjaaman elokuvan vastaanotto on ollut hyvä. Larrain ja käsikirjoittaja Steven Knight rajaavat tapahtumat muutamaan päivään, eikä teos ole tunnettuja tositapahtumia seuraava dramatisointi, vaan hengittävä, herkkä ja raju henkilökuva.
– Päivät, joiden seurauksena Diana päätti jättää elämänsä hovissa, eivät ole hauskoja, Stewart luonnehti lehdistötilaisuudessa.
Tukahdutettu elämä on pelkkää edustamista, oman suvun illallisillakin.
– Hänen olisi määrä pitää kiinni periaatteista, joiden uskotaan pitävän kansakuntaa yhdessä, Stewart pohti. Toisaalta Diana on esiintyjä, toisaalta perheenäiti, toisaalta orastavassa kapinassaan kuin angstinen teini.
Mestatun kuningattaren haamu
Ohjaaja Pablo Larrain on aiemmin tehnyt samanhenkisen tulkinnan Jackie Kennedystä. Natalie Portman esitti pääosaa Jackiessa, joka kertoi päivistä välittömästi John F. Kennedyn murhan jälkeen.
Chileläinen Larrain rakentaa vieraannuttavaa tunnelmaa harhanäyillä ja Jonny Greenwoodin atonaalisella free jazzilla. Mestatun kuningattaren Anne Boleynin haamu ilmestyy Dianalle.
– Kerromme lapsillemme satuja ennen nukkumaanmenoa. Niillä on kaksi tarkoitusta, antaa opetuksia elämästä sekä tarjota optimismia, Larrain kuvaili.
– Tässä tarinassa on prinsessa, joka haluaisi vain olla oma itsensä. Hänen palatsinsa on metafora. Hän jää tradition pyörien alle.
Ydintarina voisi tosiaan olla sadusta tai goottilaisesta kauhutarinasta.
– Unelma todeksi käyvästä sadusta kosketti ihmisiä ympäri maailmaa: prinssin valitsemasta nuoresta naisesta tuli kuningatar. Mutta aikuistuminen oli oivallus, ettei elämä tätä ole, ohjaaja sanoi.
– Kun katsomme kaunista kuvaa Dianasta morsiuspuvussa, toivomme, että olisipa tämä totta. Ei se ollut.
Diana jää arvoitukseksi
Amerikkalainen Stewart tekee Dianan roolin taidolla. Kaikki on kohdallaan brittiaksentista alkaen. Aikoinaan Twilight -elokuvista kuuluisaksi nousseen Stewartin Oscar-ehdokkuutta pidetään varmana.
Stewart on ollut maailman seuratuimpia näyttelijöitä yli kymmenen vuoden ajan, ja hänen yksityiselämäänsä on riepoteltu poikkeuksellisen tarkasti. Julkisuusnäkökulmasta rinnastus Dianaan ei ole perusteeton.
– Hän oli maailman kuuluisin ja valokuvatuin nainen. Minä olen maistanut kuuluisuutta, mutta en ole ollut lähelläkään tuollaista symbolista tasoa, Stewart pohti.
Yhteistä heillä on ainakin kokemus siitä, etteivät he usein voi vaikuttaa siihen, millaiseksi media vie julkikuvaa.
– Kun minusta on kerrottu epätosia asioita, olen monta kertaa halunnut palata tiettyyn haastatteluun korjaamaan ja sanomaan, mitä todella tarkoitin.
Dianan suosio oli siinä, että hän oli saavutettava ja läsnä.
– Kaikista tuntuu, että he tuntevat hänet. Häneen suhtauduttiin kuin ystävään, Stewart arvioi.
– Silloinkin, kun hän oli kauneimmillaan, hän näytti saavutettavalta.
Stewartin mukaan Diana oli luonnetyyppiä, jolle yksinolo ei sopinut, mutta hänestä tuli viimeisinä hovivuosinaan mitä eristäytynein ihminen.
– Voin samastua, mutta kukaan ei voi kokea sitä, mitä hän koki. Surullisinta on, että emme koskaan saa tietää, miltä hänestä tuntui.
__________
Korjattu klo 14.52: Elokuvan ensi ilta on joulupäivänä, ei ensi vuoden alussa.