Etla: Korona runteli tapahtuma-alaa rajusti – alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen

Puolet tapahtuma-alalla jatkavisata yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Timo Jaakonaho / LEHTIKUVA

Nina Törnudd / STT

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen mukaan koronakriisi ja koronarajoitukset ovat murentaneet tapahtuma-alan kannattavuutta rajusti. Alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia.

Puolet alalla jatkavistä yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta.

Etlan tutkimus "Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa" koskee kuitenkin vain alalla jatkaneita yrityksiä, joten koronakriisin vaikutukset alaan ovat todennäköisesti vielä arvioitua suuremmat, toteavat raportin tehneet tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ja tutkija Mika Pajarinen. Lopettaneita yrityksiä ei saatu vertailuun mukaan.

Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bkt:sta. Alan lähes 10 000 yritystä työllistivät 15–20 000 ihmistä. Osuus yrityssektorin työllisyydestä oli prosentin luokkaa ja arvonlisästä hieman alle sen.

Koronapandemia aiheutti alalle rajun iskun. Konsertit, teatterit, urheilutapahtumat, konferenssit ja messut joutuivat rajoitusten kohteeksi ja ihmiset välttivät oma-aloitteisesti kokoontumisia. Tarkkaa kuvaa kansantaloudellisesta merkityksestä on vaikea saada, koska alalla on monenlaisia toimijoita. Ainakin puolet tapahtuma-alan arvonlisästä ja työllisyydestä syntyy muissa organisaatioissa kuin voittoa tavoittelevissa yrityksissä.

Valtion tuki ei paikannut menetyksiä kokonaan

Koronakriisin ja -rajoitusten vaikutukset eivät kuitenkaan ole iskeneet koko alaa vastaan samalla lailla. Alan yrityksistä 72 prosenttia sai nähdä kannattavuutensa alenevan. Toisaalta lähes kolmannes yrityksistä pystyi säilyttämään vuoden 2019 kannattavuutensa ja osa jopa kasvattamaan sitä hieman.

– Vaikuttaisi siltä, että alan yritykset eivät ole koronakriisissä pystyneet alentamaan kustannuksiaan samassa suhteessa kuin liikevaihto on pienentynyt. Valtion tarjoamat mahdolliset rahalliset avustukset ja muut kustannustuet eivät ole kokonaan kompensoineet kysynnän laskua koronakriisissä, toteaa tutkimusjohtaja Ali-Yrkkö tiedotteessa.

Eri alojen välillä on eroja ja kovin isku kohtasi messujen ja kongressien järjestäjiä, ohjelmatoimistoja ja manageripalveluita. Varauspalvelut ja urheilutoiminta selvisivät pienemmin vaurioin.

Kommentoi