THL: Muun muassa elinsiirtopotilaat ja syöpähoidossa olevat voisivat saada kolmannen rokotteen – Suomessa on raportoitu 683 uutta koronatartuntaa

Eetu Halonen, Maiju Ylipiessa / STT

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio sanoo, että mahdolliset kolmannet koronarokotteet voitaisiin Suomessa antaa muun muassa elinsiirto- ja syöpäpotilaille.

– Kategorisesti ei voi sanoa mitään tiettyä ryhmää, joka kolmannen annoksen saisi. Joukkoon kuuluvat esimerkiksi kiinteän elimen siirtopotilaat ja immunosuppressiivista syöpähoitoa saavat henkilöt, Kontio toteaa.

THL kertoi eilen ehdottavansa muutoksia kansalliseen rokotusohjelmaan. Ehdotuksen mukaan koronarokotteen kolmannen annoksen voisi antaa ensimmäiseksi niille, joiden elimistön immuunivaste on sairauden tai hoidon vuoksi heikentynyt.

– Näille henkilöille muodostuva suoja on usein vielä kahden annoksen jälkeen puutteellinen. Kolmas annos nostaa heillä vasta-ainetasoja ainakin lähelle sitä, mitä ne ovat terveillä rokotetuilla henkilöillä, Kontio sanoo.

Hänen mukaansa tällaisia vaikeasti immuunipuutteisia ihmisiä on Suomessa korkeintaan 100 000.

– Määrä tulee vielä tarkentumaan, mutta heitä on Suomessa arviolta 50 000–100 000.

Kontio kertoi asiasta STM:n ja THL:n tiedotustilaisuudessa koronavirustilanteesta tänään.

Lisäksi THL ehdottaa, että kolmas rokotusannos voitaisiin antaa henkilöille, jotka saivat ensimmäisen ja toisen annoksen alkuvuonna lyhyellä annosvälillä. Näitä ihmisiä on Suomessa Kontion mukaan noin 80 000.

– Muun muassa terveydenhuollon henkilöstö sai molemmat annokset tammi–helmikuussa 3–4 viikon annosvälillä. Tutkimusten mukaan rokotteen teho on parempi, jos väli on pidempi, Kontio sanoo.

Tämän ryhmän toisesta annoksesta alkaa lisäksi olla kulunut puoli vuotta aikaa. Kontion mukaan tutkimuksissa on todettu, että tässä ajassa kahden rokoteannoksen teho ylipäätään hiipuu.

"Epidemia polkee paikallaan"

Uusien koronatapausten määrä on yhä vähentynyt, mutta viime viikolla raportoitu suotuisa kehitys on hidastunut, STM ja THL kertoivat tilannekatsauksessaan.

– Voidaan sanoa, että epidemia polkee paikallaan, kuvaili strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä.

Kehityksen taustalla on Voipio-Pulkin mukaan lomakauden päättyminen ja paluu töihin ja kouluihin, mikä on nostanut kontaktien määrää.

Suomessa on tänään raportoitu 683 uutta koronatartuntaa, THL kertoo. Määrä on tarkentunut siitä, mitä THL kertoi aiemmin tiedotustilaisuudessa. Tuolloin kerrottiin, että uusia tartuntoja olisi 694.

Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana on todettu 8 459 tartuntaa, mikä on 1 692 tartuntaa vähemmän kuin edellisten kahden viikon aikana. Yhteensä koronavirustartuntoja on todettu Suomessa pandemian aikana 128 544.

Epidemia leviää nyt erityisesti rokottamattomien parissa, THL:n ylilääkäri Otto Helve ja Voipio-Pulkki painottivat. Epidemian seurantamittareita ollaan Voipio-Pulkin mukaan päivittämässä niin, että rokotusten vaikutuksia voidaan jatkossa seurata aiempaa tarkemmin.

Sairaalahoidon tarve on pysynyt ennallaan, kohtuullisen matalana. Koronapotilaita oli sairaanhoitopiirien oman ilmoituksen mukaan keskiviikkona sairaalahoidossa yhteensä 97, joista teho-osastoilla 21.

Uusien tehohoitojaksojen määrä on selvästi laskussa, Voipio-Pulkki kertoi. Tehohoidossa olevien potilaiden kokonaismäärä on kuitenkin pysynyt jokseenkin ennallaan, sillä käynnissä on useita erittäin pitkiä tehohoitojaksoja.

THL:n mukaan viime viikolla Suomessa tehtiin ennätysmäärä koronatestejä, yli 172 000 kappaletta. Positiivisten testien osuus testatuista näytteistä on yhä pienentynyt ja oli viime viikolla 2,4 prosenttia.

Kontio: 80 prosentin rokotuskattavuuteen voidaan päästä lokakuun puolivälissä

Koronarokotteen toisen annoksen on saanut Suomessa nyt noin 2,82 miljoonaa ihmistä eli 50,8 prosenttia väestöstä. Ensimmäisen annoksen on saanut 4 miljoonaa ihmistä eli 72 prosenttia väestöstä.

Prosenttiluvuissa otetaan huomioon koko Suomen väestö, ei vain rokotettava väestö eli yli 12-vuotiaat.

Eilisen jälkeen uusia rokoteannoksia on annettu noin 38 000.

THL antoi eilen suosituksen, että kunnat voivat lyhentää rokotusten antamisväliä kuuteen viikkoon. Hallitus on asettanut tavoitteekseen vähintään 80–90 prosentin rokotuskattavuuden 12 vuotta täyttäneiden osalta.

Käytännössä rokotusaikatauluun vaikuttavat suosituksen lisäksi myös monet muut asiat, kuten rokottajien määrä, sanoi Helve tilannekatsauksessa.

– Sanoisin, että menee lokakuun puolelle, lokakuun puoleenväliin varmasti, että 80 prosentin rokotuskattavuus saadaan kahdella annoksella, Mia Kontio arvioi.

80 prosentin rokotuskattavuus yhden annoksen osalta saavutettiin 12 vuotta täyttäneillä viime viikolla.

Media kysyi tilaisuudessa myös siitä, mitä pitäisi tehdä kuormittuneelle ja resursseja sitovalle tartunnanjäljitykselle. THL:n Helve ja STM:n Voipio-Pulkki myönsivät, että tilanne tartunnanjäljityksessä on erittäin hankala.

– Kyllä silloin, jos jäljitystyö osoittautuu tehottomaksi syystä tai toisesta, täytyy kriittisesti tarkastella sitä, miten resurssit on mahdollista, järkevää ja vaikuttavaa kohdentaa, Voipio-Pulkki sanoi.

Testaus- ja jäljitysstrategia on parhaillaan päivitettävänä, Voipio-Pulkki muistutti.

Kommentoi

Mainos: Warkauden Lehti

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin